Facilitating knowledge creation may be the key to economic survival of any nation.
-Joseph D. Novak: Learning, Creating and Using Knowledge, s. 109.

Esteetöntä, luovaa ajattelua

Asioiden muistiin laittamisen tulisi olla esteetöntä. Esteettömyys vaalii luovuuden kehittymistä. Kymmensormitekniikan hallinta avaa ovia luovaan tekemiseen sekä oman luovuuden löytämiseksi. Tavoitteena ei lähtökohtaisesti ole kirjoittaa hirveällä vauhdilla, vaan erottaa mekaaninen suoritus ja ajattelutyö toisistaan. Sormien liike automatisoituu, jolloin ihminen kykenee ilmaisemaan itseään ilman keinotekoisia hidasteita. Sivuvaikutuksena kirjoittaminen nopeutuu ainakin kaksinkertaiseksi verrattuna Hunt & Peck -kirjoitustyyliin.

Kun ihminen työskentelee luontevammin, hän ei vain tee samaa asiaa lyhyemmässä ajassa, vaan myös työtavat (miten tehdään) muuttuvat. Koneella työskentely ei tarkoita, että istuisimme koko ajan ruudun äärellä. ideat siitä, mitä seuraavaksi tehdään, tulevat usein mieleen satunnaisina aikoina, jotka kannattaa käyttää hyödyksi.

Kirjallinen muoto on hyvä tiedolle

Kirjallinen muoto on edelleen yksi parhaista tiedon esittämiseen, säilyttämiseen sekä järjestämiseen. Tästä kertovat mm. lukuisat kirjat, lehdet, tieteelliset artikkelit ja verkkosivustot, joita ihmiset ovat työstäneet ja joiden kautta he ovat oppineet asioita sekä opettaneet toisiaan. Hakutoimintojen kehittyminen on vahvistanut kirjallisen materiaalin arvoa entisestään. Kirjallinen materiaali on myös helpompi päivittää kuin esimerkiksi video- tai ääninauhoitus.

Virhekäsityksiä

Kymmensormitekniikkaan ja tietotekniikkaan liittyy useita virhekäsityksiä. Seuraavassa niistä räikeimpiä. Perustelut seuraavat virhekäsitystä.

  1. Tietolaitteita oppii spontaanisti käyttämään tarpeeksi hyvin (diginatiivi?).
    • Muistele kuinka kauan kynällä kirjoittamisen oppiminen vaati aikaa koulussa.
    • Mieti: onko kynä monimutkaisempi laite kuin tietokone?
  2. Kymmensormitekniikan oppiminen vie liikaa aikaa pois opiskelulta tai työnteolta.
    • tekniikan perusteiden oppimiseen käytetty aika 8 h = 480 min.
    • vuodessa 200 työpäivää, 5 min/pvä on 200 x 5 min = 1000 min.
    • ajansäästö työpäivää kohden 2,5 min (tuplaa kirjoitusnopeuden), yhteensä 200 x 2,5 min = 500 min > 480 min.
  3. Näppäimistöllä ei nykyään paljon kirjoitella, enemmän älylaitteilla.
    • Kirjoitusnopeus kynällä on 80–150 merkkiä minuutissa
    • Kirjoitusnopeus mobiililaitteella (kosketusnäyttö) on 80–250 merkkiä minuutissa käyttäen hyvää ennustavaa tekstinsyöttöä
    • Kirjoitusnopeus kymmensormitekniikalla on tavallisesti yli 300 merkkiä minuutissa.

Esimerkiksi peruskouluissa tai lukioissa tapahtuva tietotekniikan käytön ohjeistus ei usein perustu tutkittuun, "oikeaan" tietoon. Mielestäni kirjoittaminen on perustaito, joka uudessa perusopetuksen OPS:ssa tunnetaan nimellä näppäintaito.

2018 Riku E. Järvinen. Sivujen taustalla vaikuttaa Bootstrap.