Tietotekniikkasanasto

Päivitetty 5.3.2018.

Ohje

Tässä kokoelma tieto- ja viestintätekniikan käsitteitä. Käyttöoikeus CC-BY-ND-NC 1.0 FI. Seuraavassa kirjallinen esimerkki sanaston käytöstä.

Käyttäjä haluaa tietoa käsitteestä nimeltä Ohjelmistopäivitys.
Etsitään käsite Ohjelmistopäivitys kirjaimen O kohdalta tai selaimen hakutoiminnolla.
Luetaan käsitteen Ohjelmistopäivitys määritelmä lause kerrallaan.

Jos lause on ymmärretty, siirrytään seuraavaan lauseeseen. Jos lause oli viimeinen, asia pihvi.
Jos lause on epäselvä, siirrytään ensimmäiseen epäselvään käsitteeseen lauseessa, esimerkiksi Sovellus.
Luetaan käsitteen Sovellus määritelmä lause kerrallaan.

Jos lause on ymmärretty, siirrytään seuraavaan lauseeseen. Jos lause oli viimeinen, siirrytään edelliseen käsitteeseen eli käsitteeseen Ohjelmistopäivitys ja valitaan seuraava epäselvä käsite.
Jos lause on epäselvä, siirrytään ensimmäiseen epäselvään käsitteeseen, esimerkiksi Tekstinkäsittely ja jatketaan samalla periaatteella kuten edellä (luetaan lause kerrallaan, ymmärretty tai epäselvä, siirrytään taaksepäin tai epäselvään käsitteeseen jne).

Käsitteestä toiseen edetessä voit myös käyttää oman harkinnan mukaan vapautta. Lue sieltä, mistä arvelet asiaan tulevan eniten selkoa. Oppiminen harvoin tapahtuu "ulkopuolelta" suunnitellussa järjestyksessä; tämä oppikirjojen ongelma on hyvin tiedostettu.

Käsitteiden määrittelyssä on vedetty raja tietotekniikan ja luonnontieteiden välille. Asioita kuten energiakapasiteetti, kokonaisheijastus, nanoelektroniikka ja radioaallot ei ole selitetty tarkemmin. Esimerkkinä käsite Mobiililaite alla. Ymmärtäminen vaatii käsitteet tietolaite, älypuhelin ja tablet.

Mobiililaite: Mukana kulkeva tietolaite, yleensä henkilökohtainen. Esimerkiksi älypuhelin, tablet tai joskus myös pieni tietokone eli miniläppäri. Synonyyminä käsite älylaite.

# A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Ä Ä Ö

#


1024 x 768: Näytön resoluutio, tarkoittaa 1024 pikseliä vaakasuunnassa ja 768 pikseliä pystysuunnassa. Yleinen hieman vanhemmissa tietokoneiden näytöissä, jotka ovat kuvasuhteeltaan 4:3 ja kooltaan 17" tai 19".

1080p: Katso 1920 x 1080.

1280 x 720: Näytön resoluutio, tarkoittaa 1280 pikseliä vaakasuunnassa ja 720 pikseliä pystysuunnassa. käytetään mm. taulutelevisioissa ja älypuhelimissa. Perustason teräväpiirtotarkkuus eli HD-tarkkuus, synonyymi käsitteille HD ready ja 720p.

1536 x 2048: Naytön resoluutio, tarkoittaa 1536 pikseliä vaakasuunnassa ja 2048 pikseliä pystysuunnassa. Käytössä esimerkiksi laitteissa iPad ja Samsung Galaxy Tab S2. Tunnetaan myös nimellä QXGA.

16:9: Näytön kuvasuhde, tarkoittaa pikselien lukumäärää vaakasuunnassa suhteutettuna pikselien lukumäärään pystysuunnassa. Esimerkiksi 1280 x 720 ja 1920 x 1080. Yleinen tietokoneiden näytöissä, taulutelevisioissa sekä mobiililaitteissa. Katso myös 4:3.

1920 x 1080: Näytön resoluutio, jossa näytöllä on 1920 pikseliä vaakasuunnassa ja 1080 pikseliä pystysuunnassa. Yleinen taulutelevisioissa ja tavallisten tietokoneiden näytöissä. Blu-ray-elokuvat on tallennettu 1920 x 1080 tarkkuudella. Synonyymi käsitteille 1080p ja Full HD.

2-vaiheinen varmistus, -vahvistus tai -autentikointi: Henkilökohtaisen käyttäjätilin aktivointiin uudella tietolaitteella vaaditaan käyttäjätunnuksen ja salasanan lisäksi puhelin, johon palvelu lähettää tunnistekoodin käyttäjän henkilöllisyyden varmistamista varten tilille kirjautumisen yhteydessä. Esimerkiksi Google tarjoaa kaksivaiheisen varmistuksen, jolloin tilin tietoturva on huomattavasti parempi kuin ilman vahvistusta: tilille ei pääse kirjautumaan ilman puhelinta.

32-bittinen: Tiedon käsittelyn perusyksiköiden lukumäärä on rajoitettu hieman alle neljään miljardiin. Esimerkiksi tietolaite, joka käyttää 32-bittistä suoritinta tai käyttöjärjestelmä, joka on suunniteltu 32-bittiselle suorittimelle. 32-bittinen Windows-käyttöjärjestelmä pystyy käyttämään vain reilut 3 gigatavua keskusmuistia, kun taas 64-bittisessä järjestelmässä vastaavaa rajoitusta ei ole eikä myöskään Linux-käyttöjärjestelmissä. Bittisyys voi vaikuttaa sovellusten toiminnan nopeuteen.

3G: Datayhteystekniikka, jota käytetään esimerkiksi hieman vanhemmissa mobiililaitteissa. 3G:n maksiminopeus on noin 21 Mbps eli käytännössä latausnopeus on korkeintaan noin 2,5 Mt/s. Väistymässä vähitellen 4G:n tieltä.

4:3: Näytön kuvasuhde eli pikselien lukumäärä vaakasuunnassa suhteutettuna pikselien lukumäärään pystysuunnassa. Esimerkiksi resoluutiot 1024 x 768 ja 480p ovat kuvasuhteella 4:3. Yleinen vanhemmissa tietokoneiden näytöissä ja televisioissa sekä joissakin mobiililaitteissa, esimerkiksi iPadeissä. Katso myös 16:9.

480p: Näytön tarkkuus, jossa on 720 pikseliä vaakasuunnassa ja 480 pikseliä pystysuunnassa. Esimerkiksi DVD-elokuvat käyttävät maksimissaan 480p tarkkuutta. Katso myös 720p ja 1080p.

4G: Datayhteystekniikka, jonka maksiminopeus on parhaimmillaan luokkaa 150 Mbps. Yleinen uusissa mobiililaitteissa sekä langattomissa modeemeissa. 4G on huomattavasti nopeampi kuin 3G.

4K: Näytön resoluutio, tarkoittaa 4096 pikseliä vaakasuunnassa ja 2160 pikseliä pystysuunnassa eli 4096 x 2160 px. Käytössä uusimmissa älytelevisioissa ja tietokoneiden näytöissä. Huomaa ero käsitteeseen Ultra HD.

5.1: Kaiutinjärjestelmä, jossa on 5 tavallista kaiutinta sekä 1 subwoofer. Tavallinen kotiteattereissa.

640 x 480: Näytön resoluutio, tarkoittaa 640 pikseliä vaakasuunnassa ja 480 pikseliä pystysuunnassa eli 640 x 480 px. Esimerkiksi vanhemmissa kuvaputkinäytöissä. Synonyyminä termi VGA-resoluutio.

64-bittinen: Tiedon käsittelyn perusyksiköiden lukumäärä ei ole käytännössä rajoitettu, vaan laite "ymmärtää" 2⁶⁴ perusyksikköä. Esimerkiksi tietokone, joka käyttää 64-bittistä suoritinta tai käyttöjärjestelmä, joka on suunniteltu 64-bittiselle suorittimelle. Windowsin 64-bittinen versio ei rajoita keskusmuistin käyttöä, toisin kuin 32-bittinen Windows ja on nopeampi joissakin suorituksissa.

720p: Katso 1280 x 720.

7-Zip: Tiedostojen pakkaamiseen tehty ilmainen sovellus. Pakkaaminen on perusteltua esimerkiksi varmuuskopioinnin yhteydessä, jos on tarvetta säästää tallennustilaa tallennusmedialla; tämä on nykyään harvinaisempaa kuin ennen. 7zip käyttää omaa 7Z-pakkausformaattia, mutta osaa pakata myös ZIP-muotoon.

7z: Sovelluksen 7–Zip käyttämä pakkausmuoto, tiedostopääte .7z. 7> on tehokkaampi kuin esimerkiksi tavallinen ZIP eli tiedostot menevät pakattaessa pienempään tallennustilaan.

8K: Näytön resoluutio, tarkoittaa 7680 pikseliä vaakasuunnassa ja 4320 pystysuunnassa eli 7680 x 4320 px, kaksi kertaa Ultra HD. 8K ei ole kirjoitushetkellä yleisessä käytössä, vaikka esimerkiksi DisplayPort-standardi pystyy lähettämään näyttölaitteelle 8K-laatuista kuvaa.

A


Aaltoääni: Katso WAV.

Acrobat (Adobe): Adoben kehittämä palvelu PDF-tiedostojen kanssa työskentelyyn. Palvelusta on olemassa ilmainen lukijaversio ja maksullinen laajempi versio.

Adapteri: Välikappale, joka yhdistää toisiinsa kaksi erilaista laitetta. Esimerkiksi HDMI-DVI-adapteri yhdistää HDMI-kaapelin DVI-liitännällä varustettuun näyttöön.

Adblock Plus: Firefox- ja Chrome-selaimiin sopiva lisäosa, joka blokkaa eli poistaa mainokset näkyvistä verkkosivuilla. Toimii käytännössä lähes kaikilla verkkosivuilla ja asennus onnistuu myös tablet-laitteeseen. Lisäosan voi säätää poistamaan myös sosiaalisen median painikkeet näkyvistä sekä estämään selaimen käyttäjän toimintaa analysoivan tiedon keräämisen.

ADSL: Puhelinlinjan kautta tuleva nettiyhteys kotikäyttäjälle. Yleinen esimerkiksi talouksissa, joissa ei ole kaapeliyhteyttä. Vaatii ADSL-modeemin eli laitteen, joka osaa yhdistää puhelinverkon ja tietoverkon protokollat toimivasti yhteen.

Aikajana: Yhteisöpalveluissa oleva toteutus, johon ilmestyvät palvelun käyttäjän ystävien tai seurattavien palveluun lähettämät viestit (timeline). Nimestään huolimatta aikajana ei yleensä automaattisesti näytä viestejä aikajärjestyksessä, vaan käyttää algoritmia, joka järjestää viestit käyttäjän aiemman toiminnan perusteella ja käyttäen palvelun muita ominaisuuksia. Esimerkiksi suositut viestit saattavat näkyä ylempänä kuin vähemmän suositut, vaikka niiden lähettämisestä olisi kulunut enemmän aikaa.

Ajuri, Ajuriohjelma: Sovellus tai pätkä koodia, joka mahdollistaa laitteen yhteistoiminnan toisen laitteen kanssa. Esimerkiksi tulostin toimii pöytätietokoneessa tarkoituksenmukaisesti vain silloin, kun tulostimelle on asennettu sopiva ajuri. Useimmille oheislaitteille on mahdollista ladata ajurit verkosta laitevalmistajan sivuilta ilmaiseksi. Uusimmissa Windows-järjestelmissä oheislaite voi toimia myös ilman ajurin asentamista "kohtuullisen hyvin", sillä käyttöjärjestelmä sisältää aimo tukun ajureita jo valmiina.

Aktivointi: Katso käyttäjätilin aktivointi.

Akun kapasiteetti: Kertoo, kuinka paljon energiavarausta mobiililaitteen akkuun mahtuu. Älypuhelimissa tyypillisesti luokkaa 2000 mAh ja tableteissa 5000–9000 mAh.

Alan Turing 1912–1954: Englantilainen matemaatikko, joka onnistui toisen maailmansodan aikana murtamaan tiiminsä kanssa ja puolalaisten avustuksella saksalaisten Enigma-koneen salausmekanismin. Useiden arvioiden mukaan sodan kesto lyheni suorituksen myötä merkittävästi. Tietokoneen teoreettinen toiminta-ajatus on myös pitkälti Turingin käsialaa ja voidaan puhua Turingin koneesta.

Algoritmi: Täsmällinen matemaattinen askel askeleelta (step-by-step) ohje määrätyn toiminnon suorittamiseksi. Esimerkiksi hakukoneet käyttävät hakualgoritmeja näyttääkseen käyttäjälle hyödyllisiä hakutuloksia. Algoritmeja on kaikkialla; esimerkiksi älypuhelimen näppäimistö osaa ehdottaa käyttäjälle sanoja, joita hän useimmin kirjoittaa puhelimella. Taustalla tässä on tilastoiva algoritmi, joka osaa jo muutaman ensimmäisen kirjoitetun kirjaimen jälkeen arvata, mitä käyttäjä haluaisi sanoa.

Alias: Synonyymi eli samaa tarkoittava. Usein Mac-tietokoneilla käytössä, kun puhutaan vaikkapa sovelluksen käynnistämisestä tai tiedoston avaamisesta.

Aliverkko: Paikallinen tietoverkko, jonka kautta tietolaitteet yhdistyvät Internetiin. Esimerkiksi kytkimeen liitetyt tietokoneet ovat kyseisen kytkimen alla eli saavat kytkimeltä oman laitekohtaisen aliverkon IP-osoitteensa. Internet muodostuu lukuisista suurista ja pienistä aliverkoista, jotka liittyvät toisiinsa reitittimien välityksellä. Jotkut verkoista ovat suojattuja salasanalla ja toiset puolestaan avoimia.

Aloitusnäyttö: Katso työpöytä (startup screen).

Alusta: Tarkoittaa yleensä käyttöjärjestelmää, verkkopalvelua tai muuta pohjaa, jonka päälle rakennetaan merkityksellistä toiminnallisuutta (Platform). Esimerkiksi Windows on ohjelmistoalusta, Moodle puolestaan oppimisalusta (verkko-oppimisympäristö).

Alustus: Tietolaitteen kiintolevyn tyhjennys. Tehdään esimerkiksi käyttöjärjestelmän uudelleenasennusta varten (laitteen myynti tms.). Alustus poistaa tiedot, mutta ei välttämättä poista mahdollisuutta palauttaa tietoja. Katso myös turvallinen tyhjennys.

Amazon: Yritys, joka myy tuotteita verkkokauppojensa kautta. Aloitti 1990-luvulla kirjojen myynnillä, mutta on vähitellen laajentanut tuotevalikoimaansa mm. kodin elektroniikkaan, musiikkiin ja elokuviin. Sijoittunut Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan ja Saksaan. Amazon myy ja kehittää sähköisten kirjojen lukulaitetta nimeltä Kindle.

AMD: Yritys, joka valmistaa ja kehittää suorittimia sekä näytönohjaimia. Esimerkiksi AMD Phenom- ja AMD Radeon-sarjat.

Android™: Googlen kehittämä ja ylläpitämä käyttöjärjestelmä mobiililaitteille. Käytössä esimerkiksi laitevalmistajien Samsung, HTC, LG, Huawei ja Sony mobiililaitteissa. Android on avointa lähdekoodia, joten laitevalmistajat ovat muokanneet järjestelmästä itselleen sopivan eli rakentaneet perustoimintojen päälle erilaisia käyttöliittymiä. Android™ on Googlen omistama tavaramerkki. Tästä eteenpäin teoksessa jätetään Android™-tekstin yhteydestä tavaramerkkilogo ™ pois selkeyden vuoksi ja kirjoitetaan lyhyesti Android.

Android-käyttöjärjestelmä: Katso Android.

Android-laite: Älypuhelin tai tablet, jossa Android-käyttöjärjestelmä.

Android-puhelin: Älypuhelin, jossa on Android-käyttöjärjestelmä. Laitevalmistajia Android-puhelimille ovat kirjoitushetkellä mm. Samsung, HTC, LG, Huawei, OnePlus ja Sony.

Android-älypuhelin: Katso Android-puhelin.

Android-tablet: Tablet-laite, jossa Android-käyttöjärjestelmä.

App: Lyhennys sanasta Application, tarkoittaa suomeksi sovellusta eli tietokoneohjelmaa.

App Store: Applen sovelluskauppa OS X- ja iOS-sovelluksille.

Apple: Tietolaitteita, käyttöjärjestelmiä ja sovelluksia kehittävä ja myyvä yritys, alun perin Kaliforniasta. Yrityksen perustivat Steve Jobs ja Steven Wozniak 1970-luvun loppupuolella.

Applen laitteet: Yleisnimitys Applen valmistamille tietolaitteille. Näihin lukeutuvat mm. iMac, Macbook Pro, iPad, iPhone ja Apple Watch. Apple ylläpitää sekä laitteistoja että niiden käyttöjärjestelmiä (OS X, iOS) ja on myös luonut omia standardeja liitännöille, kuten Thunderbolt ja Lightning.

ARPANET: Internetin esiaskel, jonka Yhdysvaltain puolustusministeriö (DARPA) laittoi alulle 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Verkon alkuperäinen tarkoitus oli helpottaa tutkijoiden välistä viestintää ja armeijan yksiköiden tiedonkulkua.

Asennus: Sovellus asennetaan tietolaitteeseen kopioimalla sovelluksen tiedot sopivaan kohtaan käyttöjärjestelmän tiedostojärjestelmää. Esimerkiksi Windows-tietokoneissa asennuksen yksityiskohdista huolehtii tyypillisesti erillinen asennusohjelma, mobiililaitteissa sovelluksen lataaminen ja asentaminen tapahtuvat yhdellä käyttäjän toiminnolla suoraan sovelluskaupassa.

Asennusohjelma: Sovellus, joka huolehtii toisen sovelluksen asennuksen yksityiskohdista eli kopioi sovelluksen tiedot oikeisiin paikkoihin käyttöjärjestelmän tiedostojärjestelmässä. Esimerkiksi InstallShield on tuttu asennusohjelma Windows-ympäristössä.

Asennustiedosto: Tiedosto, jolla sovellus asennetaan laitteeseen. Esimerkiksi Windows-koneilla tämä tarkoittaa EXE-päätteisiä tiedostoja, joita kaksoisklikkaamalla asennusohjelma käynnistyy. Mobiililaitteilla sovellusten lataaminen ja asentaminen tapahtuvat automaattisesti peräkkäin, kun asennettava sovellus on valittu sovelluskaupasta eli asennustiedostoista ei tarvitse välittää.

Asetukset, Asetusvalikko: Laitteen tai paremminkin käyttöjärjestelmän valikko, josta säädetään ominaisuuksia ja toimintoja. Asetuksia ovat esimerkiksi äänenvoimakkuus, näytön kirkkaus, verkkoasetukset. Asetuksista myös poistetaan sovelluksia.

Asiakas, Asiakaskone: Käyttäjän laite, jolla hän tekee asioita. Esimerkiksi Internetin selaaminen tapahtuu asiakaskoneella. Asiakaskone ei ensisijaisesti jaa resursseja tai niiden käyttöoikeuksia samassa mittakaavassa kuin palvelin. Toki asiakas voi esimerkiksi jakaa tiedostojaan pilvipalvelun kautta tai sähköpostin liitetiedostoina.

Asiakaspuolen ratkaisu, skriptaus tai toiminto: Toiminnallisuus toteutetaan käyttäjän ohjelmistojen avulla (client-side). Esimerkiksi verkkosivuilla oleva kielen vaihtaminen (Suomi-Englanti tms) toteutetaan Javascript-ohjelmointikielellä siten, että käyttäjän selain osaa tehdä kielen vaihtamisen tarkoituksenmukaisesti. Katso myös palvelinpuolen ratkaisu.

Asiointitili: Katso kansalaisen asiointitili.

Autentikointi: Katso todennus.

Automaattinen tallennus: Tallennus, joka tapahtuu ilman käyttäjän erillisiä toimia. Tyypillinen pilvipalveluissa, esimerkiksi Office365 ja Drive.

Automaattiset päivitykset: Päivitykset, jotka asentuvat tietolaitteelle automaattisesti. Esimerkiksi Windows-järjestelmässä päivitykset voi säätää automaattisiksi, jolloin ne latautuvat ja asentuvat heti kun ovat saatavilla ja tulevat yleensä käyttöön uudelleenkäynnistysten välillä.

Avaaminen: Esimerkiksi tiedoston tai sovelluksen pikakuvakkeen klikkaaminen hiirellä (perinteinen tietokone) tai painaminen sormella (mobiililaitteet), jotta kyseistä objektia voi käyttää. Esimerkiksi tekstidokumentin avaaminen sovelluksessa Word tai kuvatiedoston avaaminen sovelluksessa Picasa.

Avoin langaton verkko: Katso avoin verkko.

Avoin koodi, avoin lähdekoodi: Sovelluskehityksen malli, jossa sovelluksen tekninen toteutus eli lähdekoodi on vapaasti kaikkien nähtävissä ja käytettävissä. Esimerkiksi Googlen kehittämä Android-käyttöjärjestelmä on avointa koodia. Taustalla ajatus, että tiedon tulisi olla vapaata ja virheiden korjaaminen tehdään yhteiseksi hyödyksi. Avoin lähdekoodi ei ole vastakohta kaupalliselle ohjelmistokehitykselle, jossa sovelluksen lähdekoodi on yrityssalaisuus. Mallit täydentävät toisiaan ja joskus on perusteltua käyttää suljettua lähdekoodia, esimerkiksi tietoturvasyistä.

Avoin sovelluskehitys: Sovelluskehitystyötä, jossa julkaistavat sovellukset ovat avointa lähdekoodia. Usein pienehköjä vapaaehtoisprojekteja, mutta myös isoja kaupallisia kokonaisuuksia on olemassa, esimerkiksi Android-käyttöjärjestelmä. Eräänä "kantavana ajatuksena" avoimuudessa on tehdä perustoiminnot yhteistyöllä hyvin toimiviksi, jolloin markkinoilla kilpaillaan peruspohjan erilaisilla implementaatioilla ja laajennuksilla.

Avoin (WLAN) verkko: Langaton verkko, johon kirjautuminen ei vaadi salasanaa vaan verkkoa voi käyttää kuka vain. Avoimet verkot saattavat olla tietoturvariski: esimerkiksi verkkopankkia ei tule käyttää tuntemattomissa avoimissa verkoissa. Katso myös salasanalla suojattu verkko.

B


Bill Gates 1955–: Microsoftin perustaja, koodari ja hahmo Windowsin & Microsoft Officen takana. Aloitti uransa 1970-luvulla kirjoittamalla BASIC-ohjelmointikielen version, joka nousi suureen suosioon.

Binäärimuoto: Tiedon esittäminen tietokoneen perustasolla (fyysisellä kerroksella) ymmärtämässä muodossa eli "ykkösinä ja nollina". Ykkönen ja nolla vastaavat käytännön toteutuksessa eri jännitetasoja. Muiden lukujärjestelmien numerot on mahdollista muuttaa binääriluvuiksi, esimerkiksi numero 2 olisi binäärissä 10, numero 3 puolestaan 11, numero 4 100 ja numero 5 101.

Biometrinen tunnistus: Kirjautuminen tietolaitteelle tai palveluun fyysisen ominaisuuden avulla. Esimerkiksi sormenjälki, kasvojen piirteet tai silmän verkkokalvo käy todennukseen. Biometrisen tunnistuksen etuna on se, ettei tarvitse muistaa käyttäjätunnusta ja salasanaa. Toisaalta vieras henkilö ei usein pysty käyttämään laitteita ja joskus ilmenee laitevikoja tai bugeja, jotka estävä biometrisen tunnistuksen toiminnan tai haittaavat sitä.

BIOS: Käyttöjärjestelmän taustalla oleva sovellus (Basic Input / Output System). Sisältää mm. säätöjä liittyen tietokoneen emolevyn, suorittimen ja keskusmuistin ominaisuuksiin sekä tietokoneen käynnistysjärjestykseen. Harrastelijat säätävät BIOS-valikosta tietokonettaan nopeammaksi (ylikellotus) tai esimerkiksi vaihtavat koneensa käynnistymään toiselta kiintolevyltä tai DVD:tä.

Bitcoin: Virtuaalinen valuutta, jolla voi ostaa joitakin tuotteita (autoja, ruokaa), mutta vielä melko vähän käytössä maailmanlaajuisesti. Käy maksuvälineenä esimerkiksi muutamissa verkkokaupoissa ja verkkohuutokaupoissa.

Bitti: Tietoliikenteen perusyksikkö. Esimerkiksi verkon nopeus ilmoitetaan yleensä bitteinä, kuten 100 Mbps eli sata megabittiä sekunnissa. Kahdeksan (8) bittiä on yksi tavu eli 8 b = 1 t. 100 Mbps verkossa tiedoston todellinen latausnopeus on teoriassa korkeintaan 12,5 Mt/s, käytännössä maksiminopeuksista jäädään jokin verran.

Bittorrent: Yritys, joka on erikoistunut tiedonsiirron palveluihin. Julkaisee samannimistä sovellusta torrent-tiedostojen lataamiseen ja hallintaan. Bittorrent on myös protokolla nopeaan tiedonsiirtoon asiakaskoneiden välillä (P2P).

Bittorrent Sync: Tiedostojen jakamiseen omilla tietolaitteilla tarkoitettu palvelu, joka ei lähetä tietoa pilveen vaan kaikki on omilla laitteilla. Viestintä laitteiden välillä on salattua ja näin ollen turvallista. Bittorrent Syncin toiminta perustuu Bittorrentin kehittämään tehokkaaseen P2P-protokollaan, mutta palvelulla ei itsessään ole mitään tekemistä torrent-tiedostojen ja niihin liittyvän sähköisen sisällön luvattoman lataamisen ja jakamisen kanssa.

Black hat: Krakkeri, joka mm. murtautuu tietojärjestelmiin, käyttää hyväkseen niissä ilmeneviä tietoturva-aukkoja, tuhoaa tietoja ja voi lisäksi kertoa muille krakkereille, kuinka näihin järjestelmiin on mahdollista päästä käsiksi. Syynä tietomurtojen tekemiseen ovat esimerkiksi taloudellinen hyöty, älylliset haasteet sekä muilta krakkereilta saatu kunnioitus onnistuneesta hyökkäyksestä. Katso myös white hat ja grey hat.

Blogger: Googlen palvelu, jossa kirjoitetaan blogia. Blogi voi käsitellä aiheita kuten esimerkiksi elämänvaiheet, liikunta ja terveys tai olla vaikkapa projektin etenemisestä kertova tekstikokoelma. Bloggerin käyttö ei maksa mitään.

Blogi: Verkkoon kirjoitettava tuotos, jossa selostetaan esimerkiksi muodista, uutisista, tekniikasta tai oikeastaan ihan mistä vain. Kuka tahansa voi perustaa blogin esimerkiksi Googlen Blogger-palvelussa. Tekstien julkaisua ja oikeellisuutta ei käytännössä valvota juuri lainkaan.

Blu-ray: : Optinen tallennusmedia, tuli kuluttajille käyttöön DVD:n jälkeen 2000-luvun alkupuolella. Esimerkiksi Full HD -tarkkuudella tallennetut elokuvat julkaistaan Blu-ray-levyillä. Blu-ray-levyjä on yksi- ja kaksikerroksisia ja niihin mahtuu vastaavasti 25 Gt ja 50 Gt tietoa.

Bluetooth: Langaton tiedonsiirtotekniikka, jolla laitteen saa kytkettyä esimerkiksi Bluetooth-kaiuttimeen musiikin kuuntelua varten tai Bluetooth-handsfree:in automatkailun ajaksi. Bluetooth-yhteyden kantama on melko lyhyt, noin kymmenen metriä.

Bluetooth-handsfree: Korvaan kiinnitettävä langaton kuulokemikrofoni, jolla puheluihin vastaaminen käy Suomen lain mukaan myös autolla ajaessa.

Bluetooth-kaiutin: Kaiutin, joka ottaa vastaan äänen laitteesta Bluetooth-yhteyden kautta. Nämä ovat yleistyneet merkittävästi 2010-luvun alusta lähtien.

Bluetooth-yhteys: katso Bluetooth

Botnet: Useista tietolaitteista, tyypillisesti zombeista koostuvat laitteiden verkko. Käytetään esimerkiksi hajautettuun palvelunestohyökkäykseen. Botit toimivat niille annettujen ohjeiden mukaisesti ja voivat lähettää tuhansia roskaposteja lyhyessä ajassa, estäen oikeasti tärkeiden sähköisten viestien pääsemisen perille.

Botti: Sovellus, joka osaa toimia itsenäisesti koodattujen ohjeiden mukaisesti. Botti voi toimia esimerkiksi keskustelupalstoilla matkien ihmisiä eli kun joku lähettää palstalle tai botille viestin, vastaa se jotain takaisin. Pidemmissä keskusteluissa käy tyypillisesti ilmi, että toisessa päässä on kone eikä ihminen. Botteja käytetään myös hakukoneiden hakurobotteina. Joskus krakkeri kaappaa useita tietokoneita ja käyttää niistä muodostuvaa verkkoa eli botnettiä tietoturvahyökkäyksiin.

BSOD: Windows-tietokoneen "kaatuminen", jossa näytölle tulee ruudun kokoinen sininen ilmoitus toimintaongelmasta (blue screen of death). Yleensä ratkaisuna on käynnistää tietokone uudelleen.

Bugi: Katso ohjelmointivirhe. Nimi juontuu ajasta, jolloin suurikokoisten tietokoneiden (mainframe) sisuksiin saattoi vahingossa mennä oikea hyönteinen, joka jumitti koneen toiminnan joksikin ajaksi. Bugeja on hyvin erilaisia liittyen mm. sovelluksen käyttöön lyhyellä tai pitkällä ajalla tai yhteiskäyttöön muiden sovellusten kanssa.

Buuttaus: Katso käynnistys.

C


CAD: Katso tietokoneavusteinen suunnittelu. Voi tarkoittaa myös teknisten piirrustusten tekemistä tietokoneella (computer-aided drafting).

CC: Katso Creative Commons.

CC-lisenssi: Creative Commons-tyylinen lisenssi. Lisenssin tekijä voi valita, saavatko teosta käyttävät esimerkiksi käyttää sitä kaupallisesti, tuleeko alkuperäisen tekijän nimi mainita teosta levitettäessä ja saako teosta muokata tai käyttää osana muita teoksia. Asiasta tarkemmin kertoo http://creativecommons.fi.

CD, CD-levy: Optinen levy, johon mahtuu noin 700 Mt tietoa. Yleinen esimerkiksi musiikissa, sillä tallenteen laatu on usein parempi kuin äänen erottelukyky ihmisen korvassa. CD-levyjen myynti on vähentynyt merkittävästi musiikkitiedostojen (mm. MP3, FLAC) ja suoratoistopalveluiden yleistymisen myötä.

Chat: Verkkopalvelu, jossa ihmiset keskustelevat reaaliajassa. Esimerkiksi Omegle ja keskustelupalstojen chatit. Chat eroaa keskustelupalstoista siinä, että chatin viestit näkyvät yleensä chattiin kirjautuneille käyttäjille ja joskus kahden osapuolen välillä, kun keskustelupalstat puolestaan ovat Google-haun kautta myös myöhemmin kaikkien luettavissa. Chatteja on sekä teksti- että videomuodossa eli osapuolet voivat kirjoittamisen ohessa myös nähdä toisensa.

Chrome: Googlen kehittämä selain, joka on melko nopea ja hyvin erilaisten verkkosisältöjen kanssa yhteensopiva. Saatavissa sekä tavallisille tietokoneille että mobiililaitteille, ainakin Android ja iOS.

Chromebook: Kannettava tietokone, joka käyttää ChromeOS-käyttöjärjestelmää ja suunniteltu erityisesti Googlen palveluiden käyttöön. Laitevalmistajia esimerkiksi Toshiba, Samsung ja HP.

Chromecast: Älytelevision HDMI-liitäntään yhdistettävä lisälaite, joka mahdollistaa sisällön suoratoiston WLAN-yhteyden kautta television ruudulle (ohjaus mobiililaitteella). Esimerkiksi palveluja Netflix ja Yle Areena voidaan käyttää Chromecastilla.

ChromeOS: Googlen kehittämä avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä, joka perustuu Linux-ytimeen. Esimerkiksi Chromebook-läppärit käyttävät ChromeOS:ää. ChromeOS on varta vasten Googlen palveluiden käyttöä varten suunniteltu järjestelmä.

Chrome Web Store: Sovelluskauppa Chrome-selaimelle sekä Chromebook-tietokoneelle. Sisältää Googlen palveluiden lisäksi myös paljon muita sovelluksia, kuten esimerkiksi Evernote, Lastpass ja Hootsuite.

CIA-malli: Tietoturvan osatekijöiden ryhmittely. Koostuu luottamuksellisuudesta (confidentiality), tiedon eheydestä (integrity) sekä tiedon saatavuudesta (availability). Hyvin usein nämä elementit ovat keskenään ristiriidassa. Esimerkiksi pilvipalveluun tallennettu tieto on hyvin saatavilla, mutta tiedon yksityisyys ei ole kovinkaan hyvä.

CMapTools: Käsitekarttojen luontiin ja jakamiseen suunniteltu sovellus. Käsitekartat ovat erinomainen tapa hahmottaa sekä jäsentää tietoa kuten myös ymmärtää käsitteiden välisiä relaatioita täsmällisesti. Sovellusta kehittää IHMC-instituutti Floridassa ja sovellus on ilmainen käyttää.

CMYK: Väritila, jota käytetään mm. kuvatiedoistoissa ja painotuotteissa. Lyhenne tulee sanoista Cyan, Magenta, Yellow ja Key; viimeinen on avainväri eli musta. Katso myös RGB.

CPU: Katso suoritin (central processing unit).

Creative Commons: Valikoima lisenssejä, joilla teoksen omistaja luopuu osasta tai kaikista oikeuksistaan teokseen. Esimerkiksi lisenssi CC-BY 3.0 tarkoittaa, että teosta voi jakaa eteenpäin ja muokata vapaasti, mutta lähde on mainittava sekä myös alkuperäiseen teokseen tehdyt muutokset. Oikeudellisesti CC-lisenssit eivät ole yhtä päteviä kuin lainopilliset tekijänoikeusmääräykset, mutta toimivat ohjenuorana käyttöoikeuksien määrittelyssä.

Cross-platform: Palvelu, sovellus tai muu kokonaisuus, joka toimii usealla eri käyttöjärjestelmällä. Esimerkiksi Dropbox toimii niin Windowsilla, OS X:llä kuin Linuxilla.

CRT: Tekniikka, jolla esimerkiksi kuvaputkinäytöt näyttävät tietokoneen tai television lähettämän kuvan. LCD-näytöt ovat käytännössä korvanneet kuvaputkinäytöt kokonaan. Tarkoittaa lyhyesti sanoen katodisädeputkea, jossa yksi tai useampi elektronitykki ampuu elektronisuihkun magneettikentän ohjailemana fluoresoivalle pinnalle, johon muodostuvat kuvapisteet (näyttöruutu).

CSS: WWW-dokumenteille kehitetty tyyliohjeiden laji. Käytännössä CSS tekee HTML-rakenteiselle tekstille sopivan graafisen ulkoasun, johon kuuluvat mm. teksti ja kuvien asemointi, värit sekä yksinkertaiset toiminnalliset elementit. Enemmän toiminnallisuutta saadaan ohjelmointikielillä kuten PHP ja Javascript.

D


Data (tietotekniikka): Perustietoa tai järjestämätöntä tietoa, jota ei ole "käyty läpi" ja muokattu hyödylliseksi tiedoksi. Esimerkiksi kyselytutkimuksen lomakkeet, jotka on kerätty ihmisiltä, mutta ei käsitelty soveltuvilla menetelmillä. Voi tarkoittaa myös tiedon varsinaista osaa eli datan lisäksi tiedostoissa on aina myös metatietoa eli metadataa.

Data Roaming: Katso dataverkkovierailu.

Dataliittymä: Liittymä, jossa sopimukseen sisältyy vain datan siirtoa, ei puheluja tai tekstiviestejä. Yleensä käytössä tablet-laitteissa, joissa paikka SIM-kortille.

Datapaketti: Liittymän yhteydessä tuleva sopimus tiedonsiirron määrästä aikayksikössä, esimerkiksi kuukaudessa. Useat liittymät sanovat sisältävänsä rajattoman tiedonsiirron annetulla maksiminopeudella. Joskus rajoittamaton liittymä on käytännössä kuitenkin rajoitettu, kirjoitushetkellä luokkaa 10 gigatavua kuukaudessa, ja tämä lukee sopimustekstissä pienellä präntillä. Datapakettia ei tule sekoittaa tässä teoksessa esiintyvään käsitteeseen tietopaketti.

Datatieto: "Varsinainen tieto" otsikkotiedon ohessa. Esimerkiksi IP-paketeissa datatieto sisältää osan lähetettävästä tiedostosta koodina, kuten vaikkapa tekstiä, kuvaa tai videota (payload).

Dataverkkovierailu: Tietoliikenne SIM-kortin kautta muussa kuin kotimaan verkossa (data roaming). Esimerkiksi AT&T:n verkon käyttö Yhdysvalloissa, kun mobiililaitteessa on Elisan SIM-kortti. Ulkomailla dataverkkovierailu kannattaa laittaa asetuksista pois päältä. Kirjoitushetkellä Kreikasta lomamatkalla noin kahdensadan (200) valokuvan lataaminen verkkopalveluun Elisan liittymällä datayhteyttä käyttäen maksaa noin sata (100) euroa.

Datayhteys: Yleistermi tietoliikenteelle SIM-kortin välityksellä, oltiin sitten kotimaassa (mobiilidata) tai ulkomailla (dataverkkovierailu). Käyttää yhtä tai useampaa datayhteystekniikkaa. Huomaa ero käsitteeseen WLAN.

Datayhteyskortti: Katso SIM-kortti.

Datayhteystekniikka: Tekniikka, jolla datayhteys (SIM-kortti) pelaa. Esimerkiksi GPRS, EDGE, 3G tai 4G. Mobiililaite osaa automaattisesti valita nopeimman käytettävissä olevan datayhteyden, esimerkiksi 4G:n ennen 3G:tä, vaikka molemmat olisivat tarjolla. WLAN on datayhteyksiin nähden ensisijainen, jos se on käytettävissä eli verkkoliikenne menee langattoman verkon kautta.

DDoS: Palvelunestohyökkäys eli DoS (denial of service), jossa käytetään useita tietokoneita eli botnettiä.

Dekoodaus: Enkoodatun tiedon "palauttaminen" ymmärrettävään muotoon ennen tiedon käyttöä. Esimerkiksi modeemi dekoodaa puhelinlinjoja tai kaapelia pitkin tulevan tiedon tietolaitteiden ymmärtämään muotoon.

Dekryptaus: Salatun tiedon purkaminen ymmärrettäväksi tiedoksi. Katso myös enkryptaus ja lokaali kryptaus.

Desktop: Katso työpöytä. Tarkoittaa toisinaan myös pöytätietokonetta tai on etuliite pöytäkoneisiin liittyville palveluille, sovelluksille ja oheislaitteille.

Desktop-versio: Sovelluksen tai palvelun implementaatio, joka on suunniteltu erityisesti pöytätietokoneille ja yleensä myös kannettaville. Katso myös mobiiliversio.

DHCP: Protokolla, jonka tyypillisin tehtävä on jakaa IP-osoitteita paikallisen verkon laitteille (dynamic host configuration protocol). Kun uusi verkkoon liitettävä laite saa IP-osoitteen, pääsee se paikallisen verkon kautta Internetiin ja esimerkiksi selaamaan verkkosivuja.

Digikamera: Kamera, jolla otetaan digikuvia. Esimerkiksi erillinen pokkari tai mobiililaitteen kamera. Käytännössä lähes kaikki tavallinen kuvaaminen on nykyään digikuvaamista.

Digikuva: Kuva, joka on digitaalisessa muodossa eli kuvatiedostona. Tarkoittaa yleensä digikameralla tai älypuhelimella otettuja kuvia.

Digitaalinen: Katso binäärimuoto.

Digitaalinen identiteetti: Virtuaalinen persoona, jolla käytetään yhtä tai useampaa kyberavaruuden toimintoa eli verkkopalvelua. Henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana vahvistavat digitaalisen identiteetin (autentikointi). Digitaalinen identiteetti tulee kertoa tietokoneelle tai palvelulle, jotta kone ymmärtää, että kyseessä on juuri tietty käyttäjä.

Digitaalinen kamera: Katso digikamera.

Digitaalinen muoto: Tarkoittaa sähköistä muotoa eli binäärimuotoa, jossa tieto on pohjimmiltaan "nollia ja ykkösiä". Esimerkiksi digikuva on digitaalisessa muodossa, kun taas paperilla oleva valokuva ei. Digitaalisessa muodossa olevaa tietoa on näppärä jatkokäsitellä tietokoneella yhteenvetojen tekemistä varten (sähköiset kyselytutkimukset ja niiden vastaukset tms.).

Digitointi: Lähdemateriaalin muuntaminen digitaaliseen muotoon. Esimerkiksi tekstidokumenttien skannaus tai VHS:n / ääninauhojen siirto tietokoneelle.

DisplayPort: Näyttöliitännän standardi, joka on yleinen uusissa näytöissä ja näytönohjaimissa. Uusin DisplayPort tukee 8K-videota. DisplayPort on HDMI:n kilpailija ja tyypillinen yritysmallin tietokoneissa. Katso myös Mini DisplayPort.

DNA: Palveluntarjoaja, joka tutkii ja kehittää verkkoyhteyksiä Suomessa. DNA myy mm. liittymiä, tietolaitteita sekä niihin liittyviä muita palveluja. Joskus liittymän ja laitteen saa kuukausimaksulla edullisemmin kuin erikseen ostettuina, mutta ostoon liittyy sopimuskausi.

DNS: Internetin nimipalvelujärjestelmä (domain name system). Liittää selaimen osoitekenttään kirjoitetun verkko-osoitteen, kuten esimerkiksi google.fi, vastaavaan IP-osoitteeseen, jotta tietolaite saa palvelimelta pyydettyä oikean verkkosivun tai verkkosisällön.

Docs (Google): Googlen palvelu, jolla tehdään tekstinkäsittelyä. Toimii verkossa pilvipalveluna. Docs on käytettävissä sekä tavallisen tietokoneen selaimella että mobiilisovelluksilla (Android, iOS).

Dokumentti: Tarkoittaa usein tekstidokumenttia, jossa voi olla mukana kuvia sekä linkkejä verkkoon. Ei yleensä sisällä liikkuvaa kuvaa kuten videota tai animaatiota. Katso myös tiedosto.

Domain: Katso verkkotunnus.

DoS: Hyökkäys, jossa estetään tietyn palvelun käyttö esimerkiksi varaamalla kaikki käytössä olevat resurssit (denial of service). Kehittyneempi muoto hyökkäyksestä on hajautettu DOS eli DDoS. Samoja kirjaimia (isoilla) käytetään lyhenteenä Microsoftin käyttöjärjestelmästä MS-DOS.

Download: Tiedon lataaminen verkosta laitteelle. Tarkoittaa myös latausnopeutta.

Downtime: Keskimääräinen aika, jonka palvelu tai esimerkiksi verkkosivu on poissa käytöstä. Joskus palveluntarjoaja ilmoittaa, että downtime on korkeintaan 0,1 % eli palvelu on käytettävissä 99,9 % ajasta. Katso myös uptime.

DPI: Tulosteen tarkkuus, pistettä tuumalla (dots per inch). Suuri osa aikakauslehdistä tulostetaan tarkkuudella 300 DPI. Älypuhelimissa näyttöjen PPI- eli pikseliä tuumalla –arvot ovat jo usean vuoden olleet yli 300 PPI, esimerkiksi viiden tuuman 5" näyttö Full HD –tarkkuudella saa reilut 440 PPI. Osin tästä syystä älypuhelimen näytöltä voi olla mukavampi lukea kuin tavallisen tietokoneen näytöltä.

Drive: Googlen tarjoama pilvipalvelu, johon kuuluvat toimisto-ohjelmisto (tekstinkäsittely Docs, taulukkolaskenta Sheets ja esitysgrafiikka Slides) sekä pilvitallennustila. Palvelu mahdollistaa usean käyttäjän yhteistyön, monipuolisen viestinnän ja tulosten verkkojulkaisun. Käyttäjät voivat muokata samaa jaettua dokumenttia samaan aikaan ja muutokset päivittyvät lähes reaaliajassa jokaiselle.

DRM, DRM-suojaus: Digitaalisten käyttöoikeuksien hallinta (digital rights management). Joissakin viihdetuotteissa, kuten esimerkiksi sähköisissä kirjoissa on DRM-suojaus eli kirjoja ei voi lukea kuin määrätyillä tietolaitteilla tai sovelluksilla. DRM-suojauksen voi usein poistaa, mutta se ei ole laillista.

Dropbox: Pilvipalvelu erityisesti tiedostojen tallentamiseen, joka toimii niin Windowsilla, OS X:llä kuin Linuxilla. Dropbox ei sisällä tiedostojen käsittelyn lisäksi toimisto-ohjelmistoa ja eroaa tässä suhteessa pilvipalveluympäristöistä kuten Google ja Office365.

DSL, DSL-modeemi: Kokoelma verkkoyhteystekniikoita, joita käytetään digitaalisen tiedon siirtoon puhelinlinjoja pitkin (digital subscriber line). Tunnetuin tekniikoista on ADSL, jota käytetään esimerkiksi kodin laajakaistayhteyksissä. Yhteys vaatii toimiakseen DSL-modeemin.

Duplikaatti: Kaksi identtistä tiedostoa ovat toistensa duplikaatteja eli kaksoiskappaleita. Ylimääräisten duplikaattien poistoon on olemassa erilaisia sovelluksia.

DVD: Optinen tallennusmedia, jota käytetään yleisimmin elokuvien jakeluun (maksimitarkkuus 480p). Yksikerroksisille DVD-levyille mahtuu tietoa 4,7 Gt ja kaksikerroksisille 8,5 Gt. DVD tuli kuluttajille käyttöön 2000-luvun alussa. Katso myös Blu-ray.

DVI: Näyttöliitännän standardi, joka kehitettiin VGA:n seuraajaksi. DVI on laajalti käytössä tietokoneiden näytöissä sekä integroiduissa näytönohjaimissa.

E


eBay: Yhdysvaltalainen yritys, joka on tunnettu samannnimisestä verkkohuutokaupasta. Palvelussa ihmiset laittavat tavaraa myyntiin ja saavuttavat suuren yleisömäärän verkon kautta.

EDGE: Datayhteystekniikka matkapuhelimille, joka perustuu GPRS-tekniikkaan. Käytössä SIM-kortilla varustetuissa mobiililaitteissa esimerkiksi silloin, kun 3G- tai 4G-verkon kantavuus ei ole hyvä. EDGE-yhteyden Maksiminopeus 236,8 kbps on selvästi alhaisempi kuin 3G- ja 4g-verkoissa (21 / 150 Mbps). Joskus tekniikasta käytetään nimiyksiä 2,5G ja EGPRS.

Editointi: Tekstin, kuvan tai videon, yleisimmin minkä tahansa multimedian muokkaamista tarkoitukseen sopivaksi. Suomenkielinen vastine käsitteelle on muokkaaminen.

Elisa: Palveluntarjoaja, joka tutkii ja kehittää verkkoyhteyksiä Suomessa. Elisa myy mm. liittymiä, tietolaitteita sekä niihin liittyviä muita palveluja. Joskus liittymän ja laitteen saa kuukausimaksulla edullisemmin kuin erikseen, mutta ostoon liittyy sopimuskausi.

Emacs: tekstieditori, jossa on erittäin monipuoliset käytettävyys- ja laajennusominaisuudet. Olennainen osa esimerkiksi Linux-käyttöjärjestelmän komentorivityöskentelyssä. Joustava ohjelmoinnin ammattilaisen työkalu, joka on myös ilmainen. Katso myös Vim.

Emolevy: Tietokoneen iso piirilevy, johon kaikki muut osat kuten suoritin, keskusmuisti, kiintolevy, näytönohjain ja oheislaitteet tavalla tai toisella liitetään kiinni.

Enigma: Saksalaisten toisessa maailmansodassa käyttämä sotarintamalle lähtevien ja sieltä saapuvien viestien salaamiseen ja salauksen purkamiseen suunniteltu kone. Britit onnistuivat keksimään salausmekanismin ja useiden arvioiden mukaan sodan kesto lyheni merkittävästi tästä syystä.

Enkoodaus: Digitaalisen tiedon muuttaminen toiseen muotoon yleensä tiedonsiirtoa varten. Esimerkiksi modeemi enkoodaa tiedon sopivaksi puhelinlinjoja tai kaapelia pitkin siirtoa varten ja modeemi toisessa päässä dekoodaa tiedon takaisin tietolaitteiden ymmärtämään muotoon.

Enkryptaus: Tiedon salaaminen sopivalla matemaattisella säännöllä. Katso myös enkoodaus ja lokaali kryptaus.

EPS: Kuvatiedoston tallennusmuoto, vektorigrafiikkaa. Käytetään usein esimerkiksi tieteellisten julkaisujen graafeissa eli kuvaajissa. Graafitiedoston koko on vektorimuodon ansiosta verraten pieni.

eResepti: Katso sähköinen resepti.

Ergonomia: Tieteenala, joka tutkii ihmisen ja järjestelmän välistä vuorovaikutusta ja toisaalta ammattiala, joka soveltaa tutkimustietoa kehittääkseen ratkaisuja ihmisen (tyo)hyvinvoinnin ja järjestelmän suorituskyvyn optimoimiseksi. Esimerkiksi rannetuki hiiren käytön yhteydessä on tunnettu, vaikkakin anatomisesti huono ergonomiaratkaisu. Tietotyön ergonomiaan on alettu kiinnittää laajemmin huomiota vasta 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Osittain tästä syystä käytännön ergonomiaratkaisut ovat kehittyneet vähän suhteessa tekniikan kehitykseen.

Esitysgrafiikka: Esiintymisen tukena toimiva graafinen kokonaisuus. Esimerkiksi sovelluksilla PowerPoint ja Slides tehdään esitysgrafiikkaa. Esitysgrafiikka sisältää tyypillisesti esitystä havainnollistavia kuvia sekä

Ethernet: Verkkoratkaisu, joka toteuttaa OSI-mallin pohjimmaiset kaksi kerrosta (fyysinen kerros ja siirtoyhteyskerros.

Ethernet-kaapeli: Tavallinen verkkopiuha, jolla tietokone kytketään langalliseen paikalliseen verkkoon (LAN).

Ethernet-liitäntä: Tavallinen verkkoliitäntä, jolla tietokone yhdistetään Ethernet-kaapelilla esimerkiksi kytkimeen tai reitittimeen ja sitä kautta Internetiin.

Etäyhteys: Yhteyden ottaminen verkon välityksellä toiseen tietolaitteeseen. Esimerkiksi tuttavan tavallisen tietokoneen säätäminen Teamviewer-sovellusta käyttäen. Etäyhteyden tarkoituksena on toimintojen tekeminen laitteella, johon yhteys on otettu.

Evernote: Palvelu digitaalisten muistiinpanojen hallintaan ja käyttöön. Muistiinpanot voivat sisältää esimerkiksi ostoslistoja, hoidettavia asioita tai kuvia takuukuiteista. Evernote toimii niin tavallisilla tietokoneilla kuin mobiililaitteilla.

Evästeet: Dataa, jota selain kerää käyttäjältä hänen vieraillessaan verkkosivuilla. Eväste voi esimerkiksi tallentaa käyttäjän käyttäjätunnuksen, jotta palveluun uudemman kerran kirjauduttaessa ei tarvitse kirjoittaa tunnusta. Evästeitä käytetään mm. käyttömukavuuden ja käytön sujuvuuden parantamiseksi, mutta ne pystyvät keräämään tietoa myös haitallisessa mielessä. Selaimissa kuten Chrome, Firefox, Safari ja Internet Explorer voi evästeiden toimintaa rajoittaa selaimen asetuksista. Evästeet eivät ole suoritettavaa ohjelmakoodia eivätkä näin ollen toimi kuten haittaohjelmat.

EXE: Tiedostomuoto suoritettaville tiedostoille Windows-ympäristössä. 32-bittisten sovellusten asennustiedostot merkitään Windowsissa tiedostopäätteellä .exe, esimerkiksi winzip.exe. 64-bittiset sovellukset useimmiten päätteellä .msi.

Excel (Microsoft): Palvelu taulukkolaskennan tekemiseen. Soveltuu esimerkiksi kilpailutulosten tilastointiin ja vastaavien tilastollisten suureiden, kuten keskiarvon ja keskihajonnan, laskemiseen. Osana Microsoftin Office365-pakettia.

Exchange: Microsoftin erityisesti yrityksille ja organisaatioille tarjoama sähköpostipalvelu. Osa Office365-pakettia. Kotikäyttäjille Microsoft tarjoaa Outlook-sähköpostin.

F


Facebook: Sosiaalisen median palvelu, jonka kautta voi helposti pitää yhteyttä ihmisiin ja seurata maailman menoa ilmaiseksi. Käyttäjiä on reilu miljardi. Facebookissa eli FB:ssä voi liittyä ryhmiin, keskustella eri aiheista (politiikka, koulutus, harrasteet,...), saada tietoa tapahtumista ja myös ilmoittautua niihin mukaan.

Facebook-päivitys: Palveluun Facebook käyttäjän lähettämä tieto omasta tilastaan, esimerkiksi "ollaan lomareissulla" ja kuvan liittäminen viestiin. Katso myös statuspäivitys ja huomaa ero käsitteeseen päivitys.

Facebook-ryhmä: Facebook-palveluun on mahdollista luoda suljettuja tai avoimia ryhmiä, joissa jäsenet keskustelevat valitusta teemasta. Ryhmän nimi voi olla esimerkiksi tulevaisuuden oppiminen, kainuun kilpapyöräilijät tai oikeastaan mitä vain. Ryhmät toimivat samalla periaatteella kuin Facebookin perusmekanismi eli kuka tahansa ryhmän jäsenistä voi julkaista ryhmän aikajanalla viestin ja muut voivat halutessaan kommentoida viestiä. Facebookin sisäinen hakutoiminto löytää ryhmän sopivan hakusanan ja muiden huomioitavien kriteerien perusteella.

FB: Lyhenne palvelulle Facebook.

Feedly: Verkon tietolähteiden lukemiseen ja seuraamiseen tehty palvelu. Palveluun kirjaudutaan esimerkiksi Google-tilillä ja palvelussa tilataan tietolähteitä omalle Feedly-tilille, mm. blogeja sekä lehtiä. Toimii myös selaimessa.

Firefox: Avoimen lähdekoodin selain, jossa paljon ominaisuuksia. Saatavissa tietokoneelle (Windows, OS X, Linux) sekä mobiililaitteille (Android, iOS).

FLAC: Häviötön äänen tallentamiseen tehty tiedostomuoto. Tiedostopääte .flac. Sopii erinomaisesti CD-tasoisen ja laadukkaamman musiikin digitaalisen arkistointiin kiintolevyllä.

Foorumi: Katso keskustelufoorumi.

Formaatti: Katso tiedostomuoto.

Formatointi: Katso alustus.

Forms (Google): Googlen palvelu, jolla tehdään mm. sähköisiä kyselytutkimuksia ja ilmoittautumiskaavakkeita. Esimerkiksi kurssin palautekyselyn voi tehdä Forms:lla verkkoon, jolloin osallistujien vastaukset saadaan suoraan digitaaliseen muotoon. Palvelu yhdistyy luontevasti Sheets-palveluun, jossa kerättyä dataa jatkokäsitellään.

Freemium: Bisnesmalli, jossa palvelusta on olemassa sekä ilmainen että maksullinen versio. Jälkimmäinen tarjoaa yleensä lisäominaisuuksia ja laajennuksia käyttökokemukseen. Freemium-palvelun käyttöehdot ja kustannukset ovat palvelukohtaisia. Esimerkiksi Evernote ja Whatsapp toimivat freemium-mallilla.

FTP: Turvaton protokolla tiedon siirtoon verkkoyhteyden yli (file transfer protocol). Esimerkiksi krakkeri voi napata käyttäjän henkilökohtaisia tietoja tiedon ollessa matkalla verkossa ilman sen kummempaa huomiota. FTP:n sijaan suositellaan käytettäväksi SFTP-protokollaa.

Full HD: Markkinointitermi resoluutiolle, jossa on 1920 x 1080 pikseliä. Synonyyminä käsite 1080p.

Full HD –näyttö: Näyttö, jonka resoluutio on Full HD eli 1080p, toisin sanoen 1920x1080 pikseliä.

Fyysinen kerros: Tietotekniikan fyysinen toteutus eli piirilevyt, sähköjohdot ja niihin liittyvä tekniikka (physical Layer). Tietotekniikan käytännön toteutuksen runko on fysiikassa ja laitteet käytännössä mikro- ja nanoelektroniikan kokoluokassa. Toiminnan perustana ovat matemaattiset tarkat säännöt eli algoritmit. Fyysinen kerros on alin OSI-mallin eli verkon toimintaa kuvaavan mallin seitsemästä kerroksesta.

Fyysinen resurssi: Konkreettinen apuväline, jota voidaan käyttää tarvittaessa. Esimerkiksi tietokone, oheislaite tai tila.

Fyysinen sijainti: Paikka, jossa laite, resurssi tai tieto konkreettisesti on. Voi tarkoittaa myös kiintolevyä tai kiintolevyn sektoria.

Fyysinen tietoturva: Jos tietolaite varastetaan, rosvo ei saa päästä käsiksi henkilökohtaisiin tietoihin. On hyvä käyttää esimerkiksi pääsykoodia, joka estää tietojen käytön laitteen ollessa lukittuna.

G


GAFE: Googlen palvelut opetusalalle (Google apps for education). Esimerkiksi voittoa tavoittelematon oppilaitos saa GAFEn käyttöön ilmaiseksi, yrityksille vastaava palvelu on maksullinen.

Gbps: Tiedonsiirron nopeuden yksikkö, gigabittiä sekunnissa. Kytkimissä maksiminopeus voi olla esimerkiksi 1 Gbps. Käytännössä gigabitin verkkoja ei kirjoitushetkellä ole Suomessa kuluttajakäytössä, vaan maksiminopeudet ovat luokkaa 0,1 Gbps eli 100 Mbps.

GFLOPS: Tietokoneen laskentatehon yksikkö. Tarkoittaa miljardia liukulukuoperaatiota sekunnissa. Esimerkiksi älypuhelin pystyy kirjoitushetkellä parhaimmillaan muutaman sadan GLOPS:n laskentatehoon (grafiikkapuoli, teoriassa ja rinnakkain laskien).

Gigahertsi: Taajuuden yksikkö, tarkoittaa miljardia värähdystä sekunnissa. Merkitään 1 GHz. Esimerkiksi suorittimen ja keskusmuistin kellotaajuudet. Yksi gigahertsi on tuhat megahertsiä eli 1 GHz = 1000 MHz.

Gigatavu: Tiedon tallennustilan koon yksikkö. Tallennustilan koko ilmaistaan usein gigatavuina Gt, esimerkiksi kiintolevyn koko voi olla 500 Gt. Pilvipalvelusta ostettu tallennustila on kirjoitushetkellä kokoluokkaa 100–1000 Gt.

GIMP: Ammattitason kuvankäsittelyn sovellus. Perustuu avoimeen lähdekoodiin (Gnu Image Manipulation Program). GIMP on ilmainen käyttää ja siihen löytyy erittäin paljon lisäosia sekä tutoriaaleja verkosta.

GIT: Versionhallinnan ammattityökalu erityisesti sovelluskehitykseen, joka on suunniteltu toimimaan hajautetusti. Projektin laittoi alulle Linus Torvalds vuonna 2005. GIT on avointa lähdekoodia ja ilmainen käyttää.

Globaali tietoverkko: Katso Internet.

GLONASS: Venäjän satelliittipaikannusjärjestelmä, toimintaperiaatteeltaan samankaltainen kuin GPS. GPS:n ja GLONASS:n käyttö samanaikaisesti voi parantaa paikannuksen tarkkuutta ja toimivuutta.

Gmail: Googlen tarjoama sähköposti, jonka käyttäjätunnus on muotoa matti.meikalainen@gmail.com. Gmail-tilin käyttäjätunnuksella ja salasanalla käytetään myös muita Googlen palveluja, kuten Drive, Google+ ja Blogger.


Gmail-sähköposti, -sähköpostiosoite, -tili, -tunnus: Katso Gmail.

Google: Yritys, joka tarjoaa monipuolisia verkkopalveluja sekä pilvipalveluja. Googlen perustivat Stanfordin yliopistossa jatko-opintojensa loppuvaiheessa Larry Page ja Sergey Brin vuonna 1998. Google on erityisen tunnettu nimeään kantavasta hakukoneesta eli Google-hausta (Google Search).

Google Calendar: Googlen sähköinen kalenteripalvelu.

Google Contacts: Googlen tarjoama palvelu yhteystietojen hallintaan. Yhteystietojen tallentaminen pilvipalveluun on suositeltavaa, sillä yhteystiedot voivat sisältää mm. osoitetiedot, sähköpostin ja valokuvan. Tiedot saattavat tulevaisuudessa päivittyä automaattisesti, kun niihin tehdään muutoksia eli pysyvät automaattisesti ajan tasalla. Tiedot eivät myöskään katoa, vaikka älypuhelimelle tai SIM-kortille tapahtuisi jotain ikävää.

Google Docs: Katso Docs.

Google Forms: Katso Forms.

Google-haku: Googlen kehittämä edistynyt hakukone (Google search). Soveltuu esimerkiksi osoitetietojen tai aukioloaikojen tarkistamiseen sekä tuotevertailuun. Haku on personoitu eli se oppii käyttäjän aiemmasta selailusta ja ehdottaa tuloksia, jotka liittyvät aiempaan käyttöön. Jos kaksi henkilöä tekevät tietolaitteillaan saman Google-haun, saavat he erilaiset hakutulokset riippuen käyttöhistoriasta. Google-haku sisältää erikoishakuja, esimerkiksi Google Scholar, joka etsii vain tieteellisiä artikkeleita. Hakutuloksia voi myös rajata esimerkiksi julkaisuajankohdan (viimeinen kuukausi / viikko /...) mukaan.

Google Drive: Katso Drive.

Google Earth: Googlen palvelu, jolla maapalloa katsotaan lentokone- ja satelliittikuvien avulla tehdyn kolmiulotteisen mallin kautta. Palvelu soveltuu hyvin esimerkiksi lomamatkan kohteen tarkasteluun ja toimii yhdessä Maps-palvelun kanssa.

Google Keep: Katso Keep.

Google kääntäjä: Googlen palvelu, joka kääntää kirjoitetun tai puhutun tekstin käyttäjän valitsemalle kielelle. Esimerkiksi vieraskielisellä keskustelupalstalla olevan jutun voi kopioida kääntäjään ja kääntää omalle äidinkielelle. Kääntäjä hallitsee hyvin lyhyet ja selkeät lauseet sekä sanat, mutta ei pidempiä lauseita, epäselvästi äännettyä kieltä eikä kaikkia erisnimiä.

Google Maps: Katso Maps.

Google Sites: Googlen palvelu verkkosivujen tekemiseen ja julkaisuun. Esimerkiksi henkilökohtaiset sivut tai yhdistyksen sivut voi tehdä Sites-palvelulla eikä tekeminen vaadi ohjelmointitaitoa. Kirjoitushetkellä palvelu ei ole kilpailukykyinen perinteisen verkkosivujen tekemisen kanssa. Mobiililaitteet saattavat näyttää palvelulla tehdyt sivut eri tavalla kuin oli tarkoitus.

Google-tili: Verkkotili, jonka loppuosa on muotoa @gmail.com, esimerkiksi matti.meikalainen@gmail.com. Google-tili ja siihen liitetty henkilökohtainen salasana ovat avain Googlen palveluiden käyttöön, mm. Gmail, Blogger, Google+ ja Drive.

Googlen palvelut: Sisältää mm. palvelut Drive (Docs, Sheets, Slides, Blogger, Contacts, Calendar, Youtube, Chrome ja muita. Kaikkia palveluja pääsee käyttämään henkilökohtaisella Gmail-sähköpostiosoitteella (käyttäjätunnus) ja salasanalla.

Google Photos: Googlen palvelu, jonne ladataan mobiililaitteella otetut digikuvat. Esimerkiksi Android-älypuhelimesta on mahdollista lähettää datayhteydellä kaikki puhelimella otetut valokuvat automaattisesti Photos-palveluun.

Google Play Store: Palvelu, jonka kautta ladataan ja asennetaan sovelluksia Android-mobiililaitteeseen. Palvelua käytetään sovelluksen Play-kauppa kautta.

Google Plus, Google+: Googlen yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät merkitsevät toisiaan piireihin ja lähettävät viestejä piirien aikajanoille. Soveltuu esimerkiksi yhteisestä asiasta ilmoittamiseen tietylle porukalle. Perusidealtaan samantapainen kuin Facebook. Google+ sisältää myös yhteisöjä (vrt. Facebook-ryhmät, joihin voi liittyä ja näin saada omalle aikajanalle yhteisön viestejä.

GNU GPL: Lisenssi, joka mahdollistaa työn käytön myös muissa projekteissa avoimen ohjelmistokehityksen periaatteiden mukaisesti (Gnu General Public License). Lisenssistä on olemassa useita eri versioita, mm. GPL 2.0 ja GPL 3.0.

GPRS: Datayhteystekniikka ja standardi, jonka maksiminopeus on käytännössä luokkaa 30–40 kbps (General Packet Radio Service). Käytössä vanhemmilla mobiililaitteilla ja alueilla, joilla 3G- ja 4G-verkkojen peittävyys on heikko. GPRS-tiedonsiirron ovat syrjäyttäneet Suomessa laajalti 3G ja 4G.

GPS: Maailmanlaajuinen eli globaali paikannusjärjestelmä (Global Positioning System). GPS löytää laitteen sijainnin satelliittien avulla. GPS:n käyttö ei käytä datayhteyttä eli esimerkiksi älypuhelimeen ladattuja offline-karttoja voi käyttää GPS:n kanssa ilman dataliikenteen kustannuksia myös ulkomailla. GPS:n käyttö yhdessä Venäjän satelliittipaikannusjärjestelmä GLONASS:n kanssa voi parantaa paikannuksen tarkkuutta ja toimivuutta.

Graafinen käyttöliittymä: Sovelluksen ulkoasu eli näkymä käyttäjälle (Graphical User Interface, GUI). Ohjelmoinnissa sovelluksen ulkoasu ja rakenteellinen toiminta tavallisesti erotetaan toisistaan, eli samalle rakenteelle voi olla olemassa useita erilaisia ulkoasuja. Katso myös käyttöliittymä.

Graafinen ulkoasu: Katso graafinen käyttöliittymä.

Grey hat: Hakkeri tai krakkeri, joka murtautuu tietojärjestelmiin. Tavoitteena hänellä on joskus etsiä tietoturva-aukkoja ja kehittää järjestelmiä, toisinaan vierailla sivustoilla "muuten vain", jopa haitallisessa mielessä. Toisin sanoen grey hat -hakkerin toiminnan eettinen perusta on ailahtelevainen. Hän voi löytää pahan tietoturva-aukon, mutta ei ole kiinnostunut hyödyntämään sitä tai kertomaan asiasta kenellekään. Katso myös white hat ja black hat.

GSM: Maailmanlaajuisessa käytössä oleva matkapuhelinjärjestelmä (Global System for Mobile Communications).

Gt: Tiedon tallennustilan koon yksikkö, gigatavu. Yksi gigatavu on tuhat megatavua, 1 Gt = 1000 Mt. Katso myös tavu ja kilotavu

H


Haavoittuvuus: Katso tietoturva-aukko.

Haittaohjelma, Haittasovellus: Sovellus, joka tekee käyttäjän näkökulmasta ikäviä toimintoja (malware). Esimerkiksi mainosohjelmat selaimessa ja virukset käyttöjärjestelmässä. Haittaohjelma voi kerätä tietoja käyttäjän surffatessa ja hidastaa tietolaitteen toimintaa. Ainoa lähes täysin varma tapa hankkiutua eroon haittaohjelmista on nollata laite.

Hajautettu palvelunestohyökkäys: Katso DDoS.

Hakkeri: Henkilö, joka on kiinnostunut jonkin asian toiminnasta ja erityisesti siitä, miksi asiat pelaavat täsmälleen tietyllä tavalla (hacker). Hakkeri mielellään jäsentelee ongelman loogisesti ja järjestelmällisesti, tutkii perinpohjaisesti, kokeilee ja testailee. Tietokonemaailman ohessa voidaan puhua esimerkiksi bisneshakkerista, joka on kiinnostunut juuri tietyn bisneksen toimivuuden yksityiskohdista ja kehitystyöstä. Media on virheellisesti popularisoinut hakkerin tarkoittavan henkilöä, joka murtautuu tietojärjestelmiin ilman lupaa. Tällaista henkilöä kuvaa käsite krakkeri (cracker).

Hakkerointi: Se mitä hakkeri tai krakkeri tekee.

Hakualgoritmi: Matemaattiset säännöt, joita hakukone käyttää järjestäessään hakutuloksia tärkeämmästä vähemmän tärkeään. Verkkosivustot, jotka pyrkivät olemaan hakutulosten kärjessä, optimoivat sivustojaan yhteneviksi niiden kriteerien kanssa, jotka hakualgoritmi huomioi ja joita se painottaa.

Hakuehto, Hakuilmaus: Katso hakusana.

Hakuindeksi: Tietokanta, joka jäsentää suuria määriä tietoa nopeasti löytyväksi. Toimiva indeksointi vaatii usean tieteenalan (matematiikka, tietotekniikka, kielitieteet, psykologia) luontevaa yhteispeliä.

Hakukone: Sovellus, joka etsii tietoa jostakin tietojoukosta, esimerkiksi Google-haku Internetistä. Hakukone välittää käyttäjän tekemän kyselyn tietokantaan eli sen, mitä käyttäjä kirjoittaa hakukenttään. Se käyttää hakualgoritmia, joka järjestää hakusanoja vastaavat tulokset tärkeysjärjestykseen. Tärkeysjärjestys voi riippua käyttäjän samalla koneella aiemmin tekemistä toiminnoista (personoitu haku), esimerkiksi Google-haku. Tuloksena saadaan lista verkkosivuista (Google-haku), joilla syötetyt sanat esiintyvät.

Hakukoneoptimointi: Oma erikoisalansa, joka tutkii mm. verkkosisältöjen näkyvyyttä ja löytyvyyttä suurimmille hakukoneille kuten Bing, Yahoo ja Google (search engine optimization, SEO).

Hakukriteeri: Katso hakusana.

Hakurobotti: Tekee tutkimustyötä liikkuen verkkosivulta toiselle linkkejä seuraten. Sivujen URL-osoitteet ja niillä esiintyvät sanat poimitaan talteen ja lisätään valtavaan tietokantaan. Tietokannasta laaditaan hakuindeksi, jossa sanat ovat aakkosjärjestyksessä.

Hakusana: Ilmaus, jolla tietoa haetaan hakukoneella. Yksi tai useampi sana, joka voi hakukoneesta riippuen sisältää myös loogisia operaatioita kuten AND, OR ja NOT. Esimerkiksi hakuilmaus Ankka NOT Aku voisi etsiä tulokset, joissa mainitaan sana Ankka, mutta ei sanaa Aku. Logiikan käytön täsmällinen kieliasu eli syntaksi riippuu hakukoneesta.

Hakutoiminto: Tekstikenttä, johon kirjotetaan (mobiililaitteella myös sanelu) hakusana tai ilmaus. Hakutoiminto etsii vastaavat hakutulokset. Tunnetuin hakutoiminto on Google-haku, mutta hakuja löytyy myös muualta. Esimerkiksi Play-kauppa sisältää oman hakunsa, jolla etsitään sovelluksia ja muuta Play-kaupan tarjontaa. Apple on pitkään kehittänyt Spotlight-hakutoimintoaan. Myös Wikipedia sisältää oman hakutoimintonsa. Useissa hakutoiminnoissa voi käyttää loogisia operaattoreita AND, OR ja NOT, kunhan syntaksi on tiedossa.

Hakutulos: Tulokset, jotka hakutoiminto listaa (yleensä allekkain) annetulle hakusanalle tai –sanoille. Hakualgoritmi määrää, millaiset tulokset listautuvat ensin eli mikä on hakukoneen mielestä tärkeintä tietoa. Katso myös personoitu haku.

Hangouts: Googlen palvelu, jolla käytetään pikaviestintä ja soitetaan konferenssipuheluja (näköpuhelut) kahden tai useamman osapuolen välillä. Esimerkiksi projektityöskentelyssä on joskus järkevämpää keskustella pikaviestimellä kuin aiheuttaa ylimääräistä mölyä juttelemalla, jos paikalla on työrauhaa arvostavia ihmisiä.

Hardware: Yleistermi tietolaitteiden osille eli komponenteille. Esimerkiksi tavallisen tietokoneen hardwareen kuuluvat mm. suoritin, keskusmuisti ja kovalevy.

HD: Lyhenne sanoista High Definition, joka tarkoittaa korkeaa tarkkuutta tai -resoluutiota. Esimerkiksi Full HD–televisioissa näyttöruudulla on yhteensä 1920 pikseliä vaakasuunnassa ja 1080 pikseliä pystysuunnassa eli 1920x1080 pikseliä (1080p). Perustason HD-tarkkuus on 720p.

HD-Ready: Yleinen nimitys näytölle tai TV:lle, joka tukee teräväpiirtotasoista kuvaa eli vähintään resoluutiota 720p. Muita teräväpiirtotarkkuuksia ovat esimerkiksi 1080p ja 4K.

HDD: Tavallinen kiintolevy, jonka toiminta perustuu fyysiseen lukupäähän ja sähkömagnetismiin (Hard Disk Drive). Hitaampi käytössä kuin SSD-levy, mutta sisältää yleensä suuremman tallennuskapasiteetin ja on edullisempi gigatavua kohden.

HDMI: Näyttöjen liitäntätyyppi ja standardi, joka on varsin yleinen televisioissa ja tietokoneissa. HDMI 1.4 tukee 4K-videolle sekä Ethernetille. HDMI:n kautta kulkee myös korkealaatuinen ääni.

HDMI-micro: Pienempi versio HDMI-liitännästä. Käytössä esimerkiksi läppäreissä.

HDMI-DVI-adapteri: Adapteri, jolla HDMI-urosliitäntä muutetaan DVI-urosliitännäksi näyttöön liittämistä varten. Esimerkiksi tietokone, jossa on vain HDMI OUT, saadaan adapterilla kiinni DVI-liitännällä varustettuun näyttöön.

HDMI OUT: Esimerkiksi kannettavan tietokoneen tai pöytätietokoneen HDMI-naarasliitäntä, josta kuva ja ääni viedään HDMI-kaapelilla erilliselle näytölle.

Heikko salasana: Salasana, joka on matemaattisesti katsottuna liian lyhyt tai yksinkertainen. Esimerkiksi kotieläimen nimi, oma syntymäaika tai vastaava. Turvallinen salasana sisältää sekä isoja että pieniä kirjaimia ja numeroita ja on vähintään 12 merkkiä pitkä.

Henkilökohtainen käyttäjätili: Katso käyttäjätili.

Henkilökohtainen salasana: Katso salasana.

Henkilökohtainen tietokone: Tietokone, joka on henkilökohtaisessa eli "omassa" käytössä. Voi tarkoittaa tavallisen tietokoneen ohella myös mobiililaitteita.

High Definition: Katso HD.

Hiiri: Oheislaite tai paremminkin osoitinlaite, jonka avulla käytetään yleisimmin tavallista tietokonetta. Hiiriä on olemassa myös ammattikäyttöön, kuten piirtoon ja 3D-suunnitteluun.

Horrostila: Laite on tilassa, josta "herääminen" kestää jonkin aikaa, sillä kiintolevyt on sammutettu (Hibernate). Tyypillinen pöytätietokoneilla ja kannettavilla. Horrostila ei kuluta juuri lainkaan akkuvirtaa tai verkkovirtaa. Katso myös lepotila ja valmiustila.

Howsecureismypassword.net: verkkosivu, jolla voi tarkistaa salasanan vahvuuden. Sivulle ei tule kirjoittaa omaa salasanaa, vaan yhtä pitkä ja vastaavia merkkejä (isot kirjaimet, numerot, erikoismerkit) sisältävä ilmaus. Hyvä salasana sisältää kaikkia edellisiä merkkejä ja on vähintään 12 merkkiä pitkä.

HTML, HTML-kieli: Merkintäkieli, jolla verkkosivut kirjoitetaan (HyperText Markup Language). HTML:n kirjoittaminen ei ole ohjelmointia, vaikka se voi koodimaisena siltä alussa näyttää.

HTTP: Hypertekstin eli Internetin tekstin siirtämiseen tehty protokolla. Hyperteksti on käytännössä HTML-kieltä sekä siihen kiinteästi liittyviä muita verkon ohjelmointikieliä.

HTTPS: Hypertekstin siirtämiseen tehty turvallinen protokolla. Käyttää HTTP-protokollaa ja taustamekanismina SSL- tai TLS-protokollia, jotka perustuvat julkisen avaimen kryptografiaan.

Huuto.net: Suomalainen verkkohuutokauppa, jossa noin pari miljoonaa käyttäjää ja tuotteita kaikista mahdollisista kategorioista. Verkon kautta on mahdollista tavoittaa suurempi ostajakunta kuin perinteisessä huutokaupassa.

Hybridilevy: Kiintolevy, jossa on pieni SSD-levy sekä suuri HDD-levy yhdessä. Etuna SSD:n nopeus sovelluksia ja käyttöjärjestelmää käytettäessä sekä HDD:n tallennustila tietoa varastoitaessa.

Hyötyohjelma: Tietokoneohjelma, jota käytetään asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoite liittyy yleensä työntekoon ja on osa projekti läpiviemistä. Erotuksena hyötyohjelmista ovat viihteelliset ohjelmat kuten pelit, mutta joissakin yhteyksissä myös ne voidaan nähdä hyödyllisinä.

Hyperlinkki: Katso linkki.

Hypermedia: Hypertekstiä, joka sisältää teksti- ja numeromuotoisen tiedon lisäksi multimediaa eli kuvia ja / tai videoita. Esimerkiksi Youtube-palvelu tarjoaa käyttäjälleen hypermediaa.

Hyperteksti: Internetin tekstiä, joka yleensä sisältää linkkejä kuviin ja videoihin. Kirjoitetaan HTML-kielellä sekä tarpeen mukaan käytetään muita merkintä- ja ohjelmointikieliä. Katso myös hypermedia.

Hyökkäys: Katso tietoturvahyökkäys.

Häviöllinen tiedostomuoto: Tiedon tallennusmuoto, jossa osa tiedosta hävitetään tarkoituksella tallennustilan säästämiseksi (lossy file format). Esimerkiksi MP3-tiedoston sisältämä musiikki on heikkolaatuisempaa kuin alkuperäinen aaltoääni, mutta MP3 vie huomattavasti vähemmän tilaa kiintolevyllä.

Häviötön tiedostomuoto: Tiedon tallennusmuoto, jossa tietoa ei katoa tallennustilan säästämiseksi (lossless file format). Esimerkiksi FLAC on äänelle sopiva häviötön tiedostomuoto, joka tiivistää tiedon pienempään tilaan kuin aaltoääni hukkaamatta tietoa. Käytetään kaikelle multimedialle kuten kuville, äänelle ja videolle. Digikuvien yhteydessä puhutaan Raw-muodosta tai raakamuodosta. Tyypillisesti raakamuoto vie laadukkailla laitteilla tallennettuna merkittävästi enemmän tallennustilaa kuin häviölliset tiedostomuodot.

I


IEEE 802.11: Langattoman verkon (WLAN) viralliset standardit siirtoyhteyskerroksella ja fyysisellä kerroksella. Näitä on useita tyyppejä, mm. a, b, g ja n. Tyypit vastaavat erilaisia tietoliikenteen nopeuksia.

iCloud: Applen tarjoama pilvipalveluympäristö mm. dokumenteille, valokuville, muistiinpanoille ja yhteystiedoille. Esimerkiksi iPad-tabletin voi varmuuskopioida iCloud-palveluun ja myöhemmin palauttaa varmuuskopion tilaan, jos tarvetta. iCloud toimii sekä Applen mobiililaitteilla että Mac-tietokoneilla.

IETF: Internetin protokollien standardoinnista vastaava organisaatio (Internet Engineering Task Force). IETF tuottaa RFC-standardeja.

Ilmainen sovellus: Sovellus, joka ei maksa mitään. Esimerkiksi Yle Areena tai Google Maps. Ilmaiset sovellukset sisältävät joskus mainoksia, joiden kautta sovelluskehitystä rahoitetaan. Ilmainen sovellus ei välttämättä ole huonompi kuin maksullinen sovellus.

IMAP, IMAP-protokolla: Protokolla nykyaikaisen sähköpostin käyttöön. Viestit ovat liitettyinä verkkotiliin ja viestin poistaminen yhdellä laitteella poistaa sen verkkotilistä eli sama viesti poistuu myös muilta henkilökohtaisilta laitteilta, joilla sama sähköpostitili on käytössä.

InDesign: Adoben julkaisema sovellus ammattimaiseen taittoon ja ladontaan, jota käyttävät mm. useat lehtitalot. Sovelluksella voi tehdä myös esitteitä, kirjoja ja yleisemmin mitä vain julkaisuja.

Informaatio: Laaja käsite määriteltäväksi tässä yhteydessä. Katso kuitenkin tieto, data ja metatieto.

Inline, Inline-muoto: Tiedon esitys samalla rivillä. Esimerkiksi navigointipalkki verkkosivun yläosassa esitetään usein inline-muodossa.

Implementaatio: Tapa, jolla esimerkiksi sovelluksen, käyttöjärjestelmän tai laitteen ominaisuus on toteutettu eli implementoitu (implementation).

Inkscape: Vektorigrafiikan tekemisen soveltuva ammattitason työkalu, avointa lähdekoodia. Ilmainen vastine Adoben Illustrator -sovellukselle. Esimerkiksi Openclipart.org sisältää kymmeniä tuhansia ilmaisia vektorikuvia, joita voi käyttää sellaisenaan tai muokata sopiviksi (Public Domain).

Instagram: Sosiaalisen median palvelu, jossa seurataan ihmisiä ja jaetaan kuvia julkisesti tai yksityisesti.

Integroitu: Sisäänrakennettu komponentti toisen komponentin oheen. Esimerkiksi tietokoneen emolevyllä on tyypillisesti integroitu verkkokortti sekä integroitu äänikortti. Suoritin voi sisältää integroidun näytönohjaimen. Tyypillisesti erilliset osat ovat tehokkaampia ja laadukkaampia, mutta kalliimpia kuin integroidut osat.

Integroitu piiri: Joukko sähkökomponetteja pienellä "sirulla" puolijohdemateriaalia, esimerkiksi piitä (integrated circuit, IC). Integroitu piiri valmistetaan litografialla ja kemiallisilla prosesseilla. Käytetään myös nimitystä mikropiiri. Integroitujen piirien hyödyt verrattuna erillisiin virtapiireihin ovat mm. pienempi koko, nopeus ja kustannukset. Esimerkiksi tietolaitteen suoritin ja keskusmuisti ovat integroiduilla piireillä.

Intel: Tietotekniikka-alan yritys, joka kehittää ja valmistaa mm. suorittimia, SSD-levyjä ja emolevyjä.

Internet: Globaali tietoverkko, joka rakentuu paikallisista verkoista (LAN) ja niiden yhteenliittymistä. Esimerkiksi kotiverkko yhdistyy modeemin kautta Internetiin. Verkon eri alueita yhdistävät toisiinsa reitittimet, jotka ohjaavat tietoliikennettä matemaattisia sääntöjä käyttäen paikasta toiseen. Kytkimet luovat uusia aliverkkoja, joiden kautta laitteet pääsevät Internetiin.

Internet-selain: Katso selain.

Internet-yhteyden jakaminen: Tietolaite jakaa datayhteyden kautta tulevan verkon usealle muulle laitteelle käyttäen WLAN-korttiaan eli toimii kuten langaton modeemi. SIM-kortilla varustetuissa mobiililaitteissa on usein tämä ominaisuus. Yhteyden jakaminen kuluttaa paljon akkuvirtaa ja laite toimii akun avulla vain joitakin tunteja, kun muut laitteet käyttävät sen jakamaa Internet-yhteyttä.

Internet-yhteys: Verkkoyhteys paikallisen verkon (LAN) kautta Internetiin joko langallisena tai langattomana tai SIM-kortin kautta. Tyypillisimmät ovat modeemiyhteys ja datayhteys. Tarkoittaa teknisesti niiden protokollien joukkoa, jotka hoitavat tietokoneiden välisen viestinnän käyttäjän näkymättömissä, pohjimmiltaan fyysisellä kerroksella.

Internet Explorer: Microsoftin kehittämä selain, josta on olemassa sekä Desktop- että mobiiliversiot. Perustuu hieman erilaiselle koodipohjalle kuin Firefox ja Chrome, esimerkiksi lisäosien hallinta ei ole samanlainen.

Intranet: Katso yksityinen verkko.

iOS: Applen julkaisema käyttöjärjestelmä mobiililaitteille. Järjestelmää käyttävät mm. iPhone ja iPad.

IP: Alin Internetin yhtenäinen protokolla tiedonsiirtoon (Internet Protocol). Internetissä tietoliikenne kulkee IP-paketteina laitteelta toiselle reitittimien välityksellä. Tärkeimmät standardit ovat IPv4 ja IPv6.

IP-osoite: Tietolaitteen verkko-osoite, joka yksilöi laitteen, tarkemmin sanoen laitteen käyttämän verkkokortin. IP-osoitteen avulla verkossa liikkuva tieto löytää oikean määränpään.

IP-paketti: Kaikki tietoliikenne Internetissä kulkee pieninä tietopaketteina, joita reitittimet ohjaavat kohti oikeaa määränpäätä eli IP-osoitetta. Isommat tiedostot jaetaan useaksi pieneksi "paketiksi". Paketti sisältää otsikkotietoa (minne se on menossa, millaista tietoa se sisältää) sekä datatietoa (tieto jota siirretään, kuten vaikkapa osa tekstitiedostosta, valokuvasta tai videosta).

iPad: Applen valmistama tablet-laite, jonka ensimmäinen versio tuli markkinoille 2010. Historiassa suosituin yksittäinen tablet myytyjen määrien perusteella (kevät 2015).

iPhone: Applen valmistama älypuhelin, jonka ensimmäinen malli tuli myyntiin 2007. Suosittu erityisesti yritysmaailmassa sekä nuorten aikuisten keskuudessa.

IPS, IPS-paneeli: Näyttöteknologia, jota käytetään LCD-näytöissä. Kirjoitushetkellä syrjäyttänyt TN-paneelit lähes kokonaan.

J


Jaettu dokumentti: Dokumentti, johon usealla käyttäjällä on käyttöoikeus. Esimerkiksi Google Drive-palvelussa jaettu tekstidokumentti. Jakaminen onnistuu tyypillisesti linkillä tai sähköpostiosoitteen avulla. Tiedon jakaja päättää, millaiset käyttöoikeudet (lukuoikeus, kirjoitusoikeus) hän antaa muille käyttäjille, joille dokumentin jakaa.

Jailbreak: Applen valmistaman mobiililaitteen, yleensä iPhonen, pääkäyttäjän oikeuksien hankinta. Prosessi mm. poistaa takuun ja avaa mahdollisuuden saada puhelin toden teolla sekaisin.

Java: Yksi tunnetuimmista ohjelmointikielistä. Javalla tehdään sovelluksia, jotka ovat alustariippumattomia sekä myös verkkoon liittyvää toiminnallisuutta. Huomaa, että Java on eri asia kuin Javascript.

Javascript: Ohjelmointikieli, jolla tehdään verkkosivuille käyttäjäpuolen ratkaisuja eli toiminnallisia elementtejä. Esimerkiksi verkkosivuston kielen vaihtaminen ja kuvakkeen värin muuttuminen, kun hiiri on kuvakkeen päällä (ja vastaavat) ovat usein Javascriptillä toteutettuja ratkaisuja. Palvelinpuolen ratkaisuja tehdään sen sijaan ohjelmointikielillä kuten PHP ja Perl.

JPG, JPEG: Pakattu tiedostomuoto kuville. Erittäin yleisesti käytössä digikameroissa ja mobiililaitteissa. Tiedostopääte on muotoa .jpg, .JPG, .jpeg tai vastaava.

Julkaisualusta: Palvelu, joka mahdollistaa sisällön julkaisemisen tyypillisesti verkossa ilman vaatimusta koodaustaidolle (publishing platform). Esimerkiksi Blogger tai Wordpress.

Julkinen verkko: Tietoverkko, joka ei ole yksityinen tai salasanalla suojattu vaan kaikille avoin.

Julkisen avaimen kryptografia: Lähetettävä tieto salataan julkisella avaimella ennen lähettämistä ja puretaan salaisella avaimella tiedon saavuttua perille. Yleisimmin käytännössä käytetty protokolla, joka hyödyntää julkisen avaimen kryptografiaa, on RSA.

Järjestelmänvalvoja: Henkilö organisaatiossa, jolla on oikeudet tehdä hallinnollisia toimia tietojärjestelmään. Hän voi esimerkiksi luoda ja poistaa organisaation sisäisiä käyttäjätilejä, muokata verkkosivuja ja vastaa vikatilanteiden korjaamisesta. Katso myös järjestelmänvalvojan oikeudet.

Järjestelmänvalvojan oikeudet: Käyttöjärjestelmässä oikeudet tehdä mitä vain, esimerkiksi poistaa sovelluksia, muokata käyttäjätilejä ja muuttaa järjestelmän ja sovellusten asetuksia. Katso myös Root.

K


Kaapelimodeemi: Modeemi, joka mahdollistaa datan liikkumisen radiokanavia pitkin laitteelta toiselle. Käyttö on mahdollista kotitalouksissa, joissa on kaapeliverkko. Huomaa, että ADSL-modeemi ei toimi kaapeliverkossa.

Kaapeliverkko: Infrastruktuuri, joka mahdollistaa radio- ja televisiolähetysten siirron kiinteitä kaapeleita pitkin. Esimerkiksi laajakaistayhteys on myös mahdollista tilata kaapeliverkon kautta. Laajakaistan käyttöön vaaditaan kaapelimodeemi.

Kaappaaminen: Katso tilin kaappaaminen.

Kaatuminen: Tietolaitteen toimintaongelma, jossa tapahtuu käytännössä täydellinen jumi. Laite ei vastaa näppäin- tai näyttöpainalluksiin. Käsitettä käytetään myös tilanteesta, jossa kone esimerkiksi käynnistyy automaattisesti uudelleen bugin seurauksena. Windows-ympäristössä BSOD eli Blue Screen of Death on tyypillinen kaatumistilanne. Ratkaisuna on yleensä käynnistää tietokone uudelleen.

Kaksivaiheinen vahvistus tai -varmistus: Katso 2-vaiheinen vahvistus.

Kaksoiskappale: Katso duplikaatti.

Kannettava, Kannettava tietokone: Tietokone, jossa on oma akku ja näyttö ja joka on näyttökooltaan noin 10–18 tuumaa. Kannettavia valmistetaan mm. yrityskäyttöön, suunnitteluun, laskentatyöhön sekä pelaamiseen. Tyypillisesti kannettavat painavat 0,7–4 kg. Erona mobiililaitteisiin kuten tabletteihin ovat näppäimistö ja hiiri tai kosketuslevy ensisijaisena käytön rajapintana. Joissakin kannettavissa on kosketusnäyttö.

Kansalaisen asiointitili: Verkkopalvelu sähköiseen asioiden hoitoon julkishallinnon kanssa. Palvelussa voi tarkastella mm. itseä koskevia sähköisiä päätöksia ja hoitaa asioita sähköisesti. Tunnistautuminen tehdään tarvittaessa verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Kansio: Tiedostojen tai pikakuvakkeiden järjestelypaikka. Esimerkiksi kansio nimeltä Viihde voi mobiililaitteella sisältää pikakuvakkeet sovelluksiin Spotify, Netflix ja Yle Areena. Vastaavasti kansio nimeltä Lataukset sisältää Windows-koneella koneelle ladatut tiedostot, ellei niitä ole siirretty sieltä pois.

Kantama: Katso verkon kantama

Kapasitiivinen kosketusnäyttö: Kosketusnäytön tyyppi, joka toimii havaitsemalla näyttöä koskettavan sormen (kehon kapasitanssi). Tyypillinen laadukkaiden mobiililaitteiden näytöissä, kuten esimerkiksi iPhone ja Samsungin älypuhelimet.

Kaupallinen ohjelma: Sovellus, jota myydään ja jonka lähdekoodi on usein suljettu. Katso myös maksullinen sovellus.

Kaupallinen ohjelmisto: Sovellusten joukko, jota myydään yhtenä pakettina ja jonka lähdekoodi on usein suljettu. Esimerkiksi Microsoft Office. Katso myös maksullinen sovellus.

Kaupallinen sovellus: Katso kaupallinen ohjelma ja maksullinen sovellus.

Kaupallinen sovelluskehitys: Sovelluskehitystyötä, jossa tuotetaan kaupallisia sovelluksia eli sovelluksia, joita myydään käyttäjille. Kaupallinen sovelluskehitys voi olla avoimeen tai suljettuun lähdekoodiin perustuvaa.

kb: Lyhenne kilobitille.

kbps: Tietoliikenteen nopeuden yksikkö, kilobittiä sekunnissa. Esimerkiksi 4G—verkon nopeus on maksimissaan noin 150 Mbps eli 150 000 kbps. Kahdeksan (8) kilobittiä vastaa yhtä kilotavua eli 8 kb = 1 kt. Yksikkö kbps voi tarkoittaa myös musiikkitiedoston laatua. Esimerkiksi MP3-tiedoston laatu voi olla 128 kbps, 192 kbps, 256 kbps tai 320 kbps, joista kaksi viimeisintä ovat käytännössä lähellä CD-laatua.

Keep (Google): Googlen kehittämä palvelu digitaalisten muistiinpanojen tekemiseen mobiililaitteella. Esimerkiksi työtehtävälistat ja kauppalistat. Keep on saatavissa myös Chrome-selaimen lisäosana sekä Chrome Web Storesta.

Kehittäjä: Katso sovelluskehittäjä (Developer).

Kellotaajuus: Esimerkiksi suorittimen kellotaajuus kertoo karkeasti ottaen, kuinka monta kertaa suoritin voi vaihtaa tilaansa sekunnissa eli kuinka monta perustason käskyä se suorittaa aikayksikössä. Kellotaajuudet suorittimissa ovat luokkaa 1–5 GHz (gigahertsiä).

Kernel: Katso Linux-ydin. Voi tarkoittaa myös Windows-järjestelmän ydintä eli tietokoneen perustoiminnoista huolehtivaa käyttöjärjestelmän osaa.

Keskusmuisti: Laitteen käyttömuisti, joka tyhjenee, kun laite sammutetaan. Joissakin laitteissa (iPhone, Ipad) osa keskusmuistista tallennetaan sammuttamisen yhteydessä laitteen kiintolevylle, jolloin viimeksi käynnissä olleet sovellukset avautuvat laitteen uudelleenkäynnistyksen yhteydessä.

Keskustelufoorumi, keskustelupalsta: Verkkopalvelu, jossa keskustellaan valittuun teemaan liittyen tai muuten vaan. Keskustelupalstoja eli foorumeja on esimerkiksi autoharrastajille, ruoanlaittoon ja tekniikkaan liittyen. Tyypillisesti keskustelupalstan juttuja voi lukea kuka tahansa, mutta palstalle kirjoittaminen ja kysymysten kysyminen vaatii rekisteröitymisen. Keskustelupalsta eroaa chatista siinä, että keskustelu ei välttämättä ole reaaliaikaista.

Keynote: Applen palvelu esitysgrafiikkaan. Palvelu on käytettävissä esimerkiksi tietolaitteilla iPad, iPhone sekä Mac-tietokoneilla.

Kiintolevy: Tiedon tallennuspaikka laitteella. Kiintolevyllä olevat tiedot pysyvät muistissa, vaikka laitteesta kytketään virta pois. Toiminta perustuu sähkömagnetismiin (HDD) tai puolijohdetekniikkaan (SSD), SSD on huomattavasti nopeampi käytössä kuin HDD. Tunnettuja valmistajia ovat mm. Samsung, Seagate ja Western Digital. Levy liitetään tietokoneen S-ATA-väylään.

Kiintolevyn alustus, formatointi tai tyhjennys: Katso formatointi.

Kiintolevysijainti: Tiedoston sijainti kiintolevyn tiedostojärjestelmässä, esimerkiksi C:\user\tiedosto.txt.

Kiintolevytila: Katso tallennustila.

Kiintolevyn turvallinen tyhjennys: Menetelmä, jolla kiintolevyltä poistetaan tiedot siten, että tiedon palauttaminen ei ole mahdollista. Tarkoittaa käytännössä esimerkiksi kiintolevyn nollaamista, satunnaislukujen kirjoittamista levylle tai levyn tuhoamista porakoneella. Joskus fyysinen tuhoaminen on perusteltua, yleensä nollaaminen ja satunnaislukujen kirjoittaminen useamman kerran riittävät.

Kik: Pikaviestin, joka on ilmainen käyttää.

Kilobitti: Tiedon tallennuskoko, yksikkö 1 kb. Kilobittiä käytetään tietotekniikassa esimerkiksi verkkoyhteyden nopeudesta puhuttaessa (nopeus kilobittiä sekunnissa, kbps). Kahdeksan kilobittiä on yksi kilotavu, 8 kb = 1 kt. Katso myös megabitti ja gigabitti.

Kilotavu: Tiedon tallennustilan koon yksikkö. Yksi kilotavu on kahdeksan (8) kilobittiä eli 1 kt = 8 kb. Kilotavu on pieni yksikkö ja yleisemmin käytetään megatavua (1 Mt = 1000 kt), gigatavua (1 Gt = 1000 000 kt) ja teratavua ( 1 Tt = 1000 000 000 kt). Esimerkiksi MP3-muodossa oleva musiikkikappale voi olla kooltaan noin 5000 kt. iPad Air 2 –laitteen (perusmalli) tallennustila on 16 000 000 kt eli 16 Gt. iPhonella otetun valokuvan koko (kevät 2015) on noin 1500 kt.

Kindle: Sähköisten kirjojen lukulaite, jota myy ja kehittää Amazon. Amazon ylläpitää virtuaalista kirjakauppaa Kindle Storea, josta voi tilata kirjoja (tyypillisesti englanninkielisiä) suoraan laitteeseen yhdellä klikkauksella.

Kirjasto: Katso ohjelmakirjasto.

Kirjautuminen: Katso tilille kirjautuminen.

Kirjautuminen palveluun: Katso tilille kirjautuminen.

Kirjoittaminen: Katso kirjoittaminen levylle.

Kirjoittaminen levylle: Tiedoston muokkaaminen, esimerkiksi tekstirivin lisääminen tekstitiedostoon. Kirjoittaminen levylle vaatii kirjoitusoikeuden. Katso myös lukuoikeus.

Kirjoitusoikeus: Oikeus tehdä muutoksia tiedostoon eli muokata sitä (write access). Käyttökelpoinen esimerkiksi jaetuissa dokumenteissa, joita muokkaavat useat henkilöt yhteistyössä. Katso myös lukuoikeus ja suoritusoikeus.

Kirjoitustekniikka: Katso kymmensormitekniikka.

Kokeiluversio: Yleensä maksullisen sovelluksen versio, jota saa kokeilla ilmaiseksi esimerkiksi siten, että sovelluksessa näkyy mainoksia. kokeiluversiot ovat ominaisuuksiltaan yleensä rajoitettuja verrattuna maksulliseen versioon.

Komento: Tietokoneelle annettu käsky tehdä jotakin. Voidaan antaa esimerkiksi komentoriviltä, klikkaamalla pikakuvaketta tai painamalla näppäimistön painiketta. Komento voi olla reaaliajassa käyttäjän aktivoima tai osana ohjelmakoodia. Katso myös suoritus.

Komentorivi: Tekstipohjainen käyttöliittymä, jossa tietokoneelle voi antaa komentoja. Hyödyllinen suurien tietomäärien automaattisessa käsittelyssä.

Komentoriviohjelma, Komentorivityökalu: Sovellus, jota käytetään komentoriviltä eli tekstipohjaisesti. Useat erittäin tehokkaat työkalut ovat olemassa vain Unix-tyylisen käyttöjärjestelmän komentorivillä, kuten mm. dd (levyn tyhjennys), grep (tietyn tekstin tai ilmauksen etsintä) ja sed (merkkijonojen muokkaus).

Komponentti: Katso tietokoneen osa.

Kone: Voi tarkoittaa tilanteesta riippuen esimerkiksi tavallista tietokonetta tai mobiililaitetta.

Konekieli: Kieli, jota tietolaitteen osat pohjimmiltaan ymmärtää. Esimerkiksi ohjelmointikieli tulee kääntää konekielelle ennen kuin suoritin osaa suorittaa ohjelmointikielellä kirjoitetut käskyt. Koodari ei nykyään kirjoita konekieltä suoraan, sillä se olisi erittäin työlästä.

Koodaaminen: Katso ohjelmointi.

Koodari: Ihminen tai tietokone, joka kirjoittaa koodia. Katso myös ohjelmointi.

Koodaus: Katso ohjelmointi. Tarkoittaa myös tiedon muunnosta tai järjestelyä sopivasti siten, että tietokone ymmärtää tiedon luonteen eli onko esimerkiksi tekstiä, kuva tai elokuva. Tiedostopääte kertoo tällöin koodauksen.

Koodi: Useimmiten tekstiä, jonka tietokoneeseen asennettu erityinen sovellus osaa kääntää ohjeeksi tehdä jotain, kun koodi suoritetaan. Koodi on käsitteenä varsin monimerkityksellinen ja voi ohjelmoinnin kontekstissa tarkoittaa esimerkiksi merkintäkieltä, ohjelmointikieltä tai jotain näiden yhdistelmää.

Koodikieli: Katso koodi.

Koodin kääntäminen: Kirjoitettu lähdekoodi tulee kääntää eli muuntaa tietokoneen ymmärtämään muotoon konekielelle sekä linkittää ennen koodin suorittamista. Käännön tekee erityinen kääntäjäsovellus.

Koodin linkittäminen: Binäärimuotoon käännetty koodi linkitetään käännön jälkeen käyttöjärjestelmän tms. ohjelmakirjastojen kanssa. Lopputuloksena on (yleensä) toimiva sovellus.

Koodin suorittaminen: Tietokoneen suoritin tekee käännetyssä ja linkitetyssä koodissa määritellyt toiminnot eli yksinkertaiset laskut.

Kopiointi: Esimerkiksi tiedosto otetaan leikepöydälle identtisen kopion tekemistä varten toiseen tiedostosijaintiin, joka voi olla samalla kiintolevyllä kuin alkuperäinen tiedosto, USB-tikulla tai vaikkapa verkkolevyllä. Kopio valmistuu, kun uusi tiedostosijainti on valittu ja tieto liitetään sijaintiin. Leikepöydällä voi olla vain yksi asia muistissa kerrallaan eli mikäli sinne kopioi jotain muuta ennen liittämistä, poistuu alkuperäinen tieto leikepöydältä. Vastaavasti myös tekstille tekstinkäsittelyssä. Windows-järjestelmällä kopioinnin sekä käyttöjärjestelmässä että melkein kaikissa sovelluksissa hoitaa näppäinkomento CTRL-C (Control-Copy). Mobiililaitteella tekstin kopiointi onnistuu pitämällä sormea jonkin aikaa kopioitavan kohteen päällä ja valitsemalla esiin tulevista vaihtoehdoista kopioi. Mahdollisesti tekstialuetta joutuu rajaamaan sopivaksi. Sen jälkeen liikkuu sijaintiin, jonne tiedon haluaa kopioida ja liittää sinne. Katso myös leikkaaminen ja liittäminen.

Korruptoitunut tieto: Osittain tai kokonaan tuhoutunut tieto. Esimerkiksi digikuva, jonka värit ovat menneet sekaisin tai osa kuvasta puuttuu (korvattu mustalla värillä tms).

Kosketuslevy: Erityisesti kannettavissa tietokoneissa oleva hiiren toimintoja vastaava kosketuspinta (touchpad). Esimerkiksi Applen magic trackpad.

Kosketusnäyttö: Näyttö, joka reagoi kosketukseen. Vaatii käyttöjärjestelmän, joka osaa tunnistaa kosketukset toiminnoiksi, esimerkiksi uusimmat Windows-käyttöjärjestelmät sekä mobiilikäyttöjärjestelmät. Taustalla kapasitiivinen tai resistiivinen tekniikka.

Kotikäyttäjä: Käyttäjä, joka käyttää tietolaitetta henkilökohtaisessa vapaa-ajan käytössään eikä esimerkiksi yrityskäytössä. Kotikäyttäjiä koskevat käyttöoikeusehdot eroavat yleensä yrityskäytön käyttöehdoista.

Kotikone: Kotona tai omassa käytössä oleva tietolaite, yleensä tietokone tai mobiililaite.

Kotiteatteri: Järjestelmä, johon kuuluvat tyypillisesti taulutelevisio tai videotykki, äänijärjestelmä (5.1 tai vastaava) sekä sopiva fyysinen tila ja kalustus. Rakennetaan yleensä elokuvien katselua varten ja / tai musiikin kuunteluun.

Kotiverkko: Kotona käytettävä paikallinen verkko, jonka kautta omat laitteet yhdistyvät Internetiin. Katso myös LAN.

Kovalevy: Katso kiintolevy.

Krakkeri: Henkilö, joka murtautuu tietojärjestelmiin ilman lupaa ja yleensä pyrkii tekemään siellä haitallisia toimia (cracker). Media on popularisoinut käsitteen hakkeri tarkoittamaan samaa asiaa, vaikka hakkeri on alun perin kuvannut laitteiden toiminnan yksityiskohdista kiinnostunutta henkilöä. Tässä kirjassa käytetään termejä alkuperäisessä merkityksessään.

Kryptaus: Katso tiedon salaus.

Kryptovaluutta: Esimerkiksi Bitcoin.

kt: Tallennustilan koon yksikkö, kilotavu. Yksi kilotavu on kahdeksan kilobittiä, 1 kt = 8 kb. Kilotavu on melko pieni yksikkö, esimerkiksi MP3-tiedosto voi ollaa kooltaan noin 5000 kt eli 5 Mt.

Kursivointi (italic): Tekstiä, joka on hieman kallistettua ja kirjaintyyppiä muutettu normaalifonttiin nähden (italic). Esimerkiksi tämä on kursivoitua tekstiä. Katso myös typografia, lihavointi ja Small caps

Kursori: Kohdistin. Osoittaa siihen kohtaan, johon kirjoittamalla teksti ilmestyy tai leikepöydällä oleva sisältö liitetään.

Kuulokemikrofoni: Oheislaite, jossa on sekä kuulokkeet että mikrofoni yhdistettynä. Käytetään esimerkiksi näköpuheluissa (Skype, Hangouts) tavallisella tietokoneella.

Kuvankäsittely: Kuvien muokkaaminen, yhdisteleminen tai muu jälkikäsittely, johon käytetään erityistä kuvankäsittelyn sovellusta (GIMP, Photoshop).

Kuvanlaatu: Katso resoluutio.

Kuvake: Pienikokoinen kuva, josta hiirellä klikkaamalla tai sormella painamalla voi esimerkiksi käynnistää sovelluksen tai avata tiedoston.

Kuvapiste: Katso pikseli.

Kuvaputkinäyttö: Tietokoneen näyttö, joka on syvyyssuunnassa pitkä ja painaa melkoisesti. LCD-näytöt ovat käytännössä korvanneet kuvaputkinäytöt kokonaan. Kuvaputkinäytöt käyttävät CRT-tekniikkaa.

Kuvasuhde: Katso näytön kuvasuhde

Kuvatiedosto: Tiedosto, joka pitää sisällään kuvan sisältämän datan sekä metatiedon. Tieto voi olla koodattuna rasterigrafiikkana eli esimerkiksi tiedostomuodoissa JPG tai PNG tai vektorigrafiikkana eli esimerkiksi muodoissa SVG tai EPS.

Kuvien automaattinen varmistus verkkoon: Esimerkiksi Android-laitteissa laitteella otetut valokuvat siirtymään automaattisesti Google Photos-palveluun. Kuvat eivät ole julkisia, vaan oman salasanan takana. Kuvien automaattinen varmistus on suositeltavaa, silloin tiedot eivät katoa vaikka laite menisi rikki.

Kuvien jakaminen verkossa: Esimerkiksi älypuhelimella otettujen kuvien lähettäminen sosiaalisen median palveluun. Palvelun asetuksista määritetään, kenelle kuvat näkyvät vai ovatko ne julkisia. On hyvä muistaa pääsääntö: jos Internetiin lähettää kuvia, on niitä mahdotonta saada sieltä täydellä varmuudella myöhemmin pois.

Kyberavaruus: Virtuaalinen ympäristö, jossa viestintä tapahtuu tietokoneverkkojen välityksellä. Kyberavaruudessa voi esimerkiksi keskustella, jakaa tietoa, tehdä bisnestä, luoda ja tuoda esille taidetta sekä pelata pelejä. Käsitettä käytetään usein kuvaamaan Internetiä.

Kysely: Tietokantoihin tehdään kyselyjä, jotka palauttavat kyselijän määritysten mukaiset tiedot. Yrityksen tapauksessa käyttäjä voisi kysyä esimerkiksi viimeisellä neljänneksellä tuottavimpien tietotekniikkasegmentin asiakkaisen nimet tuottavimmasta vähiten tuottavaan ja käyttää tätä tietoa hyödyksi sähköpostilla markkinoinnissa.

Kytkin: Tietoverkon osa, joka muodostaa aliverkon tietolaitteille (Switch). Aliverkon kautta laitteet pääsevät Internetiin. Usein kytkimet toimivat myös reitittiminä eli yhdistävät tietoverkkoja toisiinsa.

Kymmensormijärjestelmä tai -tekniikka: Tapa kirjoittaa näppäimistöllä nopeasti ja ergonomisesti. Tekniikan hallitseva henkilö kirjoittaa tavallisesti vähintään kaksi kertaa niin nopeasti kuin satunnainen näppäilijä. Tekniikka opettaa myös laittamaan sormet oikeille paikoille näppäinkomentojen luontevaa käyttöä varten, joka edelleen lisää työtehoa sekä parantaa työergonomiaa.

Käynnistys: Laitteen käynnistys tai uudelleenkäynnistys tilanteesta riippuen (boot). Englanninkielisen termin etymologiaa: annetaan laitteelle kenkää eli potkaistaan se käyntiin. Saattanut jopa toimia 1950-luvulla, kun suurikokoisiin koneisiin eksyi oikeita bugeja.

Käynnistäminen uudelleen: Katso uudelleenkäynnistys.

Käsky: Katso komento.

Käyttäjä: Henkilö tai sovellus, joka käyttää esimerkiksi palvelua tai toista sovellusta. Käyttäjän laitetta kutsutaan asiakaskoneeksi tai asiakkaaksi.

Käyttäjäpuolen ratkaisu, skriptaus tai toiminto: Katso asiakaspuolen toiminto.

Käyttäjän päätelaite: Katso päätelaite. Tietolaite ja päätelaite -käsitteitä käytetään usein synonyymeinä, vaikka päätelaite voi tarkoittaa myös esimerkiksi modeemia.

Käyttäjän oikeudet: Tietolaitteen käyttäjillä on tyypillisesti kolmenlaisia oikeuksia tiedostojen käsittelyyn: lukuoikeus, kirjoitusoikeus ja suoritusoikeus. Tarkasti nämä näkyvät erityisesti Unix-tyylisissä käyttöjärjestelmissä (OS X, Linux).

Käyttäjän toiminto: Käyttäjän tekemä yksittäinen asia tai asioiden sarja laitteella. Esimerkiksi kosketusnäytön pikakuvakkeen painaminen tai hiirellä klikkaaminen. Huomaa ero käsitteeseen suoritus, joka tarkoittaa suorittimen tekemää toimintoa. Yksittäinen käyttäjän toiminto, esimerkiksi tuo hiirellä klikkaaminen, sisältää tavanomaisesti kymmeniä tai jopa tuhansia perustason suorituksia.

Käyttäjäprofiili: Identiteetti, jolla palvelua käytetään. Käyttäjäprofiili voi sisältää esimerkiksi kuvan käyttäjästä sekä tietoja hänestä (paikkakunta, ikä, sähköpostiosoite,...). Tietoturvan näkökulmasta ei ole järkevää julkaista tarpeettoman tarkkoja henkilökohtaisia tietoja.

Käyttäjätili: Palvelun käytön mahdollistava henkilökohtainen tieto verkossa, johon nimestä huolimatta ei välttämättä liity rahaa. Esimerkiksi sähköpostiosoite jaska.jokunen@gmail.com on käyttäjätunnus Googlen palveluihin, jotka sisältävät mm. toimisto-ohjelmiston, näköpuhelut, valokuvien automaattisen varmistuksen verkkoon] sekä paljon muuta. Tilille kirjaudutaan käyttäjätunnuksella sekä salasanalla. Eri tileillä tulee olla keskenään erilaiset salasanat. Katso myös käyttäjäprofiili.

Käyttäjätilille kirjautuminen: Katso tilille kirjautuminen.

Käyttäjätilin aktivointi: Tilin käyttöönoton vahvistaminen sähköpostilla tilin luonnin jälkeen. Esimerkiksi Google-tilin käyttöönotto vahvistetaan klikkaamalla omaan sähköpostiin tullutta linkkiä. Aktivointi voi tarkoittaa myös olemassa olevan tilin aktivointia jonkin muun palvelun käytön yhteydessä, esimerkiksi Google-tili Feedly-palvelua käytettäessä.

Käyttäjätilin luominen: Vaadittujen tietojen antaminen palveluntarjoajalle sekä käyttäjätunnuksen ja salasanan tekeminen.

Käyttäjätilin omistaja: Henkilö, joka käyttää palvelua käyttäjätilinsä kautta. Ainoa, joka tietää tilin salasanan, ellei ole kertonut sitä muille.

Käyttäjätunnus: Käyttäjätilin tunnus, jolla kirjaudutaan käyttämään palvelua yhdessä salasanan kanssa. Esimerkiksi Gmail-sähköpostille käyttäjätunnus on muotoa matti.meikalainen@gmail.com.

Käyttöehdot: Ehdot, jotka tulee hyväksyä palvelua tai sovellusta käyttöön otettaessa. Jos ehtoja ei hyväksy, ei palvelua tai sovellusta voi käyttää. Epämääräiset sovellukset saattavat esimerkiksi pyytää oikeutta nauhoittaa jatkuvasti ääntä, vaikka sovellus ei toimintoja mihinkään tarvitse.

Käyttöjännite: Eri valtioissa käytetään erilaisia verkkosähkön jännitteitä, Suomessa 230 V / 50 Hz ja Yhdysvalloissa 120 V / 60 Hz. Latureissa on tyypillisesti sisäinen muuntaja eli sama laturi käy lataamiseen niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa, kunhan käyttää sopivaa adapteria.

Käyttöjärjestelmä: Sovellus, joka toimii muiden laitteeseen asennettujen sovellusten taustalla (Operating System). Käyttöjärjestelmä eli käyttis kommunikoi sovellusten ja laitteen tekniikan rajapinnalla, huolehtien useista asioista kuten mm. keskusmuistin ja tallennustilan käytöstä ja sovellusten suoritusjärjestyksestä. Synonyymejä ovat sovellusalusta ja alusta (Software Platform, Platform). Alkeellisia käyttöjärjestelmiä on esimerkiksi kodinkoneissa. Tällöin puhutaan sulautetuista järjestelmistä.

Käyttöliittymä: Ulkoasu eli miten laitteen käyttöjärjestelmä ja sovellukset näkyvät käyttäjälle (User Interface, UI). Usein tarkoitetetaan graafista käyttöliittymää (Graphical User Interface, GUI). Esimerkiksi Android-järjestelmälle on olemassa useita käyttöliittymiä laitevalmistajasta (Samsung, HTC, LG, ...) riippuen, perustoiminnot ovat lähes samanlaiset eri laitteissa.

Käyttömuisti: Katso keskusmuisti.

Käyttömukavuus: Kuinka hyvä esimerkiksi sovellusta, laitetta tai käyttöjärjestelmää on käyttää ja kuinka sujuvasti sovellus / laite / käyttis tekee sen, mitä pitääkin. Tähän liittyvät mm. nopeus, sujuvuus ja visuaalisen ilmeen miellyttävyys.

Käyttöoikeuden jakaminen: Annetaan resurssi käyttöön osapuolelle, jolla käyttöoikeutta ei vielä ole. Googlen palvelussa Docs voidaan jakaa tekstidokumentti usean käyttäjän muokattavaksi. Tarkoittaa myös fyysisen tietolaitteen antamista käyttöön jollekulle. Katso myös käyttöoikeus.

Käyttöoikeudet, Käyttöoikeus: Tietylle taholle myönnetty oikeus käyttää annettua resurssia. Oikeus voi koskea esimerkiksi tietolaitteita, oheislaitteita tai tiedostoja. Tiedostojen tapauksessa erityisesti lukuoikeus, kirjoitusoikeus sekä suoritusoikeus. Käyttöoikeuksia voidaan rajata, jos halutaan estää käyttäjää tekemästä toimintoja (esimerkiksi tiedostojen poistaminen tai muokkaaminen).

Kääntäjä, kääntäjäohjelma, kääntäjäsovellus: Sovellus, joka kääntää lähdekoodin binäärimuotoiseksi objektitiedostoksi.

Kääntäminen: Katso koodin kääntäminen.

L


Laajakaista: Verkkoyhteys, jossa käyttäjällä on paljon "kaistaa" käytössään. Suurten tietomäärien siirto (musiikki, elokuvat) on mahdollista lähes reaaliajassa (suoratoistopalvelu). Tekninen toteutus tapahtuu langallisena (esimerkiksi optinen kuitu) tai langattomana radiotaajuuksilla (langaton laajakaista.

Laajennus: Katso lisäosa (add-on, plugin).

Ladatut tiedostot: Windows-järjestelmässä kansio, minne Internetistä ladatut tiedostot automaattisesti menevät. Kansion saa auki suorita-ikkunan komennolla WinLippu-R, kirjoittamalla downloads ja painamalla Enter.

Ladontaohjelma tai -sovellus: tietokoneohjelma, jolla tehdään ammattimaisia kirjallisia julkaisuja. Esimerkiksi LaTeX tai InDesign.

Laite: Yleisnimitys tietolaitteelle (tavallinen tietokone, älypuhelin, tablet) tai oheislaitteelle (tulostin, muistitikku, ...).

Laiteajuri: tietokoneohjelma tai "pätkä" koodia, joka tarvitaan oheislaitteen tai tietokoneen osan käyttöä varten. Esimerkiksi tulostimet ja peliohjaimet vaativat usein ajurin asentamisen ennen käyttöönottoa.

Laitetoimittaja: Yritys, joka toimittaa laitteita kuluttajille, toisille yrityksille tai organisaatioille.

Laitevalmistaja: Yritys, joka valmistaa ja kehittää laitteita sekä mahdollisesti muuta niihin liittyvää, esimerkiksi ohjelmoi sovelluksia tai käyttöjärjestelmiä. Tunnettuja laitevalmistajia ovat esimerkiksi Apple ja Microsoft.

Laitevika: Laitteessa ilmenevä fyysinen vika eli esimerkiksi rikkoutunut piirilevy tai kosketushäiriö. Laitevikoja ei yleensä pystytä korjaamaan (nano- ja mikroelektroniikkaa) tai korjaaminen maksaa enemmän kuin vastaava uusi laite tai varaosa.

Laiton lataaminen: Katso warettaminen.

LAN: Tietoverkko, jonka kautta paikalliset tietokoneet yhdistetään Internetiin (local area network). Voi tarkoittaa toimistossa tai kotona olevien tietolaitteiden verkkoa, jonka muodostaa esimerkiksi ADSL-modeemi sekä kytkin.

Langallinen: Käytetään usein ilmaisemaan verkkoyhteyttä, joka toimii Ethernet-kaapelin välityksellä eli Ethernet-kaapelilla, tuttavallisemmin verkkopiuhalla (wired). Esimerkiksi modeemiyhteys. Pitkästä kehitystyöstä huolimatta langallinen yhteys on edelleen toimintavarmempi kuin langaton yhteys.

Langallinen paikallinen verkko: Paikallinen verkko eli LAN, johon laite yhdistetään langallisesti eli Ethernet-kaapelilla

Langaton: Käytetään usein lyhenteenä langattomalle verkolle tai muulle tietoliikenteelle, joka toimii ilman johtoja (wireless). Esimerkiksi Bluetooth, NFC ja WLAN.

Langaton kytkin: Kytkin, joka luo langattoman verkon ja yhdistetään modeemiin.

Langaton modeemi, Langaton mokkuka: USB-modeemin tilalle astunut laite, jonka kautta on mahdollista yhdistää useita päätelaitteita Internetiin. Tuttavallinen nimitys on langaton (koti)mokkula. Langaton modeemi käyttää liikkuvaa laajakaistaa eli yhdistää laitteet datayhteyden välityksellä. Näin ollen sen ei tarvitse enkoodata ja dekoodata tietoa kuten puhelinverkko- tai kaapelimodeemin.

Langaton verkko: Katso WLAN (wireless network).

Langaton verkkoyhteys: Tapa yhdistää tietolaite, yleensä mobiililaite paikalliseen verkkoon ja sitä kautta Internetiin.

Langaton yhteyspiste: Laite, joka mahdollistaa mobiililaitteiden, kannettavien tietokoneiden ja muiden WLAN-tekniikkaa käyttävien laitteiden yhdistämisen verkkoon (wireless access point). Yleinen kahviloissa. Langaton yhteyspiste yhdistetään reitittimeen tai se voi olla osa reitittimen sisäistä toteutusta (integroitu).

Läppäri: Katso kannettava tietokone (laptop). Nimi juontuu englannin kielestä, missä lap tarkoittaa syliä. Tästä tulee nimitys sylimikro.

Larry Page: Googlen toinen perustaja ja Stanfordin yliopiston kasvatti. Yrityksen bisnes- ja visionääripuoli on pääosin Larryn käsialaa.

Laskenta: Tietokoneen suorittamat perusoperaatiot (computing).

Laskentateho: Numeroarvo, joka kertoo suorittimen tai suorittimien joukon kyvyn tehdä laskennan perusoperaatioita. Laskentateho ilmoitetaan usein yksiköissä GFLOPS. Nykyaikaiset mobiililaitteet pystyvät laskentatehoon 20-150 GFLOPS, kun puhutaan laitteen näytönohjaimen kyvystä tehdä rinnakkaislaskentaa.

Laskentayksikkö: Katso suoritin (Processing / Computing Unit, Processor).

Lastpass: Salasanojen hallinnan palvelu, joka toimii sovelluksena sekä selaimen lisäosana. Salaa käyttäjän kirjoittamat salasanat paikallisesti ennen niiden lähettämistä verkkoon.

Lataaminen: Sähköisen resurssin saanti palvelimelta tai toiselta asiakaskoneelta (P2P) tietolaitteelle. Esimerkiksi verkkosivu ladataan palvelimelta selaimeen sivun katselua varten. Yhtä hyvin verkosta voi ladata myös tiedostoja, esimerkiksi tekstidokumentteja, digikuvia tai elokuvia.

Lataaminen ja asentaminen: Sovelluskaupasta ladataan sovelluksen asennustiedosto mobiililaitteeseen, jonka jälkeen asennus tapahtuu automaattisesti. Tämä poikkeaa Windows-tietokoneen asennuksista, joissa lataaminen ja asentaminen tehdään yleensä toisistaan erillään.

Lataaminen verkkoon: Tiedonsiirto asiakaskoneelta verkossa olevaan resurssiin (Upload). Esimerkiksi Youtube-videon lähettäminen älypuhelimesta omalle Youtube-tilille .

Lataaminen verkosta: Tiedonsiirto asiakaskoneelle verkossa olevasta resurssista (download). Esimerkiksi sovelluksen asennustiedoston lataaminen kotikoneelle.

Latausnopeus: Nopeus, jolla tieto liikkuu verkosta laitteelle. Ilmoitetaan tavallisesti yksiköissä kbps (kilobittiä sekunnissa), kt/s (kilotavua sekunnissa), Mbps (megabittiä sekunnissa), Mt/s (megatavua sekunnissa) tai Gbps (gigabittiä sekunnissa). Yksi tavu on kahdeksan (8) bittiä eli esimerkiksi 24 Mbps latausnopeuden verkossa tiedosto latautuu maksimissaan 3 Mt/s vauhdilla koneelle. Yleensä maksiminopeuksista jäädään jonkin verran, ruuhka-aikoina joskus reippaasti.

LaTeX: Merkintäkieli ja ammattitason ladontajärjestelmä, jolla tehdään tieteellisiä julkaisuja sekä kirjoja ja esitteitä. Tekstipohjainen.

Laturi: Katso verkkoadapteri.

LCD, LCD-näyttö: Katso nestekidenäyttö (liquid crystal display, LCD).

LED, LED-näyttö: Tekniikka, jota käytetään nestekidenäyttöjen eli LCD-näyttöjen taustavalaistukseen. Tarkoittaa myös sähkökomponenttia (light emitting diode, LED). Tavallinen uudehkoissa tietokoneiden näytöissä sekä taulutelevisioissa. Perinteisiin LCD-näyttöihin verrattuna LED-näytöt kuluttavat vähemmän virtaa ja ne voidaan rakentaa ohuemmiksi.

Leikepöytä: Kun teksti- tai kuvatiedosto kopioidaan tiedostosijainnista, se menee talteen (näkymättömälle) leikepöydälle. Liittäminen esimerkiksi toiseen kansioon vie kopioinnin loppuun eli tekee identtisen kaksoiskappaleen tiedostosta. Vastaavasti Word-dokumentissa tekstin kopiointi ja liittäminen kursorin kohtaan. Leikepöydällä voi olla vain yksi objekti kerrallaan eli jos sinne kopioidaan jotain muuta, poistuu edellinen objekti leikepöydän muistista.

Leikkaaminen: Esimerkiksi tiedoston ottaminen leikepöydälle yhdestä tiedostosijainnista siirtoa varten toiseen tiedostosijaintiin. Leikepöydällä voi olla vain yksi asia muistissa kerrallaan eli uuden objektin leikkaaminen ennen edellisen liittämistä poistaa edellisen leikatun kohteen leikepöydän muistista (tieto säilyy alkuperäisellä paikallaan). Vastaavasti tekstin ottaminen leikepöydälle yhdestä kohdasta tekstidokumenttia siirtoa varten toiseen paikkaan. Windows-järjestelmällä leikkaamisen käyttöjärjestelmässä sekä melkein kaikissa sovelluksissa hoitaa näppäinkomento CTRL-X (control-cut). Katso myös Kopiointi ja liittäminen.

Lenovo: Laitevalmistaja, joka tekee erityisesti yrityskäytön tietolaitteita. Esimerkiksi tunnettu kannettavien tietokoneiden ThinkPad-sarja on Lenovon valmistama.

Lentotila: Tila, jossa mobiililaite ei ole yhteydessä verkkoihin. Toisin sanoen WLAN, datayhteydet, Bluetooth sekä muut tietoliikenneprotokollat ovat pois käytöstä.

Lepotila: Laitteen asettaminen valmiuteen, josta se tarvittaessa "herää" nopeasti reagoimaan käyttäjän toimintoihin (rest). Lepotila sammuttaa näytön ja kuluttaa vähän akkuvirtaa tai verkkovirtaa. Katso myös horrostila ja valmiustila.

Levy: Katso kiintolevy. Voi tarkoittaa myös optista levyä, esimerkiksi DVD-levyä.

LibreOffice: Ilmainen toimisto-ohjelmisto, joka riittää hyvin peruskäyttöön. Sisältää mm. tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan, esitysgrafiikan ja tietokannat. LibreOfficen kilpailija on OpenOffice.

Lightning: Liitäntä laturille Applen mobiililaitteissa, esimerkiksi iPad Air 2, iPad mini 2 ja iPhone 6.

Lihavointi: Tekstin fontin muokkaamista "paksummaksi" (bold). Esimerkiksi tämä teksti on lihavoitua. Katso myös kursivointi, tekstin kallistus ja Small caps.

Liikkuva laajakaista: DNA:n lanseeraama tuotenimi mobiililaajakaistalle.

Liitetiedosto: Sähköpostiviestin ohessa toimitettava tiedosto, esimerkiksi valokuva, tekstidokumentti tai ZIP-paketti.

Liittymä: Operaattorin (Sonera, Elisa tms.) kanssa tehty sopimus heidän verkkonsa käyttöoikeuksiin liittyen. Esimerkiksi matkapuhelinliittymä tai dataliittymä.

Liittäminen: Leikepöydällä olevan tiedon asettaminen kursorin kohtaan. Esimerkiksi tekstikäsittelyssä leikatun tekstin liittäminen sopivaan kohtaan. Katso myös kopiointi ja leikkaaminen.

Liitäntä, Liitäntätyyppi: Fyysinen aukko tai "pää", jonka kautta laitteeseen liitetään esimerkiksi oheislaite tai näyttö. Tavallisia liitäntätyyppejä ovat mm. USB, Lightning ja HDMI. Tarkoittaa myös johdon päässä olevaa vastaavaa liitäntää. Liitäntä on joko urostyyppiä (uloke) tai naarastyyppiä (reikä).

Linkkeri: Sovellus, joka yhdistää kääntäjän luomat binäärimuotoiset objektitiedostot ja valmiit ohjelmakirjastot yhteen toimivaksi sovellukseksi.

Linkki: Klikattava tai painettava kuvake, jonka aktivointi siirtyy linkin osoittamaan kohteeseen (URL tai vastaava osoite). Kohde voi olla verkkosivu, tiedosto, kansio tai jotain jotain muuta; se sijaitsee omalla koneella tai esimerkiksi Internetissä. Katso myös pikakuvake.

Linus Torvalds: Yksi Suomen tunnetuimmista tietotekniikka-alan ammattilaisista. Laittoi 1990-luvulla alulle Linux-projektin, josta on kasvanut yksi merkittävimmistä tietokoneiden käyttöjärjestelmistä palvelimilla sekä sulautetuissa järjestelmissä. Linuxin kehittämisen ohessa Linus on aloittanut GIT-projektin.

Linux: Käyttöjärjestelmä, jonka Linus Torvalds pisti alulle 1990-luvulla. Nykyään Linux on suosittu palvelinkoneilla, sulautetuissa järjestelmissä (älytelevisiot, reitittimet, modeemit) sekä mobiililaitteissa (Android). Ubuntu Linux on saanut jonkin verran suosiota myös tavallisilla tietokoneilla. Linux perustuu Unix- ja Minix-käyttöjärjestelmiin ja on ilmaiseksi ladattavissa verkosta. Siitä on olemassa useita eri versioita eli jakeluja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Linux on avointa lähdekoodia.

Linux-ydin: Keskeinen osa Linux-käyttöjärjestelmää, joka vastaa mm. sovellusten aikaansaamien komentojen suoritusjärjestyksestä ja muistinhallinnasta. Tietoturvaltaan huippuluokkaa.

Lisenssi: Käyttöoikeuden määritykset julkaisulle eli tekstille, kuvalle, videolle tms. Tekijällä on tekijänoikeus, mutta esimerkiksi Creative Commons -lisenssillä hän voi antaa työnsä sopivilla ehdoilla suuren yleisön käyttöön. Lisenssiehdoista tulee olla tarkka, sillä julkaisun käyttö ilman lupaa on tekijänoikeusrikos.

Lisenssiehto: Katso lisenssi.

Lisäosa: Yleensä selaimeen asennettava lisäpalikka, jolla saadaan haluttu toiminnallisuus (Add-on, plugin). Tyypillisiä lisäosia ovat Adblock Plus, joka poistaa mainokset verkkosivuilta sekä Lastpass, joka tallentaa salasanat turvallisesti. Lisäosia käytetään erityisesti Firefox- ja Chrome-selainten kanssa.

Liukuluku, liukulukulaskenta: Tapa käsitellä suuria reaalilukuja laskennassa (floating-point, floating-point arithmetic). Matemaattisesti tarkoittaa suuren luvun approksimointia ja on aina kompromissi lukualueen ja tarkkuuden välillä. Käytännössä liukulukulaskennan nopeus vaikuttaa esimerkiksi tietokonepelien toiminnan sujuvuuteen ja yleisemmin grafiikkaan.

Logi, Logitiedosto: Tiedosto, johon merkitään tapahtumien kulkua yleensä aikajärjestyksessä (vrt. lokikirja). Esimerkiksi käyttöjärjestelmät pitävät yllä monipuolisia logitiedostoja virheiden analysointia ja ehkäisemistä varten. Toisaalta käyttäjä voi pitää henkilökohtaisia logeja esimerkiksi OneNote-palvelussa ja logit voivat liittyä harrastuksiin.

Lokaali kryptaus: Menetelmä, jossa tieto salataan paikallisesti ennen lähettämistä verkkoyhteyden yli. Esimerkiksi käyttäjän verkkopalvelun salasana voidaan kryptata lokaalisti eli muuttaa salakielelle. Salasanojen hallintaan erikoistunut palvelu Lastpass käyttää lokaalia kryptausta.

Lokalisaatio: Sovelluksen tai palvelun sovittaminen tietylle kieli- tai kulttuurialueelle, joka sisältää enemmän kuin vain "suoran käännöksen" (locale). Esimerkiksi suomen kielessä desimaalierottimena on pilkku ja yksiköinä SI-järjestelmä, kun taas Yhdysvalloissa erottimena on piste ja brittiläiset yksiköt (tuuma, jalka, gallona,...). Jos sovellusta on tarkoitus lokalisoida, on tämä syytä huomioida jo kehitysvaiheessa.

Looginen operaatio: Valitsee joukon jäsenistä joitakin tarkkaan syntaksiin perustuen. Yleisimmät operaatiot ovat AND, NOT ja OR. Esimerkiksi ilmaus Ankka NOT Aku voi hakukoneessa listata tulokset, joissa on sana Ankka mutta ei sanaa Aku. Hakuilmaus Ankka AND Aku listaa vain tulokset, joissa on sekä sana Ankka että sana Aku. Jos hakukoneelle antaa peräkkäiset sanat eli ilmauksen Ankka Aku, listaa kone tulokset, joissa on kumpi tahansa annetuista hakusanoista, mutta järjestää tärkeimmiksi sellaiset, joista löytyvät molemmat hakusanat ja vieläpä lähellä toisiaan. Tästä syystä AND-operaatioiden käyttö ei ole useinkaan ole tarpeen haussa, kunhan sanojen järjestys on valittu sopivasti.

LTE: Katso 4G.

Lukitusnäyttö: Mobiililaitteella tai tavallisella tietokoneella näyttö menee "lukkoon" ja pyytää tunnistautumista## ##, kun tietty määrä aikaa kuluu ja laitetta ei käytetä. Tunnus voi olla esimerkiksi PIN-koodi tai salasana.

Lukulaite: Tietolaite, jolla pääosin luetaan tekstiä. Esimerkiksi Kindle, tablet-laite tai älypuhelin.

Lukuoikeus: Oikeus lukea tiedoston sisältö (read access). Käyttökelpoinen esimerkiksi tiedotuksille, joiden vastaanottajien ei tarvitse muuta kuin lukea tiedote. Lukuoikeus ei anna mahdollisuutta muokata tiedostoa eli kirjoittaa siihen; muutosten tekemiseen tarvitaan kirjoitusoikeus. Katso myös suoritusoikeus.

Lumia: Microsoftin omistama tuotemerkki, jota käytetään Windows-puhelimissa. Esimerkiksi Microsoft Lumia 640 ja 1520.

Luotettavuus: Esimerkiksi palvelun tai protokollan toiminnan tae eli kuinka hyvin toimii (Reliability). Esimerkiksi TCP on luotettava protokolla eli siihen kuuluu tarkistusmekanismi onnistuneelle tiedonsiirrolle. Mikäli tiedonsiirto ei onnistunut, lähetetään matkalla verkon yli kadonneet IP-paketit uudelleen vastaanottajalle.

Luottamuksellisuus: Katso tiedon luottamuksellisuus.

Lähdekoodi: Sovelluksen tekninen toteutus eli ohjelmointikieltä, jonka kääntäjäohjelma osaa kääntää ja linkkeri linkittää tietokoneen ymmärtämään muotoon. Lähdekoodi voi olla avointa tai suljettua.

Lähetysnopeus: Nopeus, jolla tieto liikkuu laitteelta verkkoon (Upload). Esimerkiksi kuvien varmistuksessa tai Youtube-videon lähettämisessä. Yksiköt kbps, Mbps, Gbps. Katso myös latausnopeus.

Lähiverkko: Katso yksityinen verkko.

Lähtevän postin palvelin: Sähköpostin yhteydessä sen palvelimen nimi, jonka kautta omat viestit lähtevät. Palvelimen nimi ja porttinumero riippuu palveluntarjoajasta ja löytyvät usein hänen verkkosivultaan. Katso myös saapuvan postin palvelin.

M


Mac: Yleisnimitys Applen valmistamille pöytätietokoneille ja kannettaville kuten Macbook Pro, Macbook Air, iMac ja Mac Pro. Laitteet käyttävät OS X-käyttöjärjestelmää.

mAh: Mobiililaitteissa akun energiakapasiteetin arvo yksiköissä milliampeeritunti. Älypuhelimissa tyypillisesti luokkaa 2000 mAh ja tableteissa näytön koosta riippuen 5000–9000 mAh. Tietokoneen USB 3.0 -portti antaa korkeintaan 900 mA jatkuvaa virtaa, tavallisen älypuhelimen lataaminen porttiin liitettynä vie yleensä pari kolme tuntia.

Mainosohjelma: Haittaohjelma, joka näyttää mainoksia ja usein hidastaa tietolaitteen toimintaa (Adware).

Maksiminopeus: Tietoverkon teoreettinen suurin nopeus tietoliikenteelle. Käytännössä maksiminopeuksista jäädään jonkin verran, ruuhka-aikoina usein merkittävästi, erityisesti langattomilla yhteyksillä.

Maksullinen sovellus: Sovellus, joka maksaa oikeaa rahaa eli sovelluskehitystä rahoitetaan sovelluksen myyntituloilla. Esimerkiksi Play-kaupassa maksu hoidetaan Google-tiliin liitetyltä luottokortilta. Maksulliset sovellukset ovat tyypillisesti käyttömukavuudeltaan edistyneempiä ja sisältävät enemmän ominaisuuksia kuin ilmaiset sovellukset, mutta eivät aina.

Man in the Middle -hyökkäys: Tietoturvahyökkäys, jossa krakkeri saa käsiinsä kahden osapuolen välisessä viestinnässä liikkuvaa tietoa. Hän voi pahimmillaan muunnella tiedon sisältöä ennen kuin toinen osapuoli sen näkee, tehdä viestistä ylimääräisen kopion itselleen tai estää viestin pääsyn perille. Nykyaikaiset sähköpostipalvelut, kuten gmail, outlook ja vastaavat, käyttävät salattuja yhteyksiä estääkseen mm. Man in the Middle -tyypin hyökkäykset.

Maps (Google): Googlen tarjoama ilmainen kartta- ja navigointipalvelu, joka käyttää verkkoyhteyttä. Maps käy esimerkiksi kotimaan automatkojen navigaattoriksi, kunhan vastaava sovellus on ladattu ja asennettu älypuhelimeen. Palvelu käyttää verkkoyhteyttä karttojen lataamiseen eli ei toimi kuten offline-kartat. Maps yhdistyy luontevasti Google Earth -palveluun.

Markdown: Merkintäkieli, jolla voi kirjoittaa luettavaa ja rakenteellisesti järkevää tekstiä. Markdown-koodin syntaksin oppimiseen ei mene kauan. Koodi käännetään esimerkiksi HTML-kielelle verkkojulkaisua varten.

Matka-akku: Mukana kulkeva ladattava virtalähde, johon kytkemällä laite latautuu. Matka-akkujen kapasiteetit vaihtelevat välillä 2000&ndahs;9000 mAh. Useimmissa matka-akuissa on MicroUSB-kaapeli mukana ja osa akuista sallii kahden laitteen lataamisen samanaikaisesti.

Matkapuhelinliittymä: Liittymä, joka vastaa matkapuhelimen tai älypuhelimen käyttötarvetta. Sisältää tyypillisesti datapaketin eli esimerkiksi rajattoman tiedonsiirron annetulla maksiminopeudella (50 Mbps tai vastaava nopeus 4G-verkossa).

Mbps: Lataus- tai lähetysnopeuden yksikkö, megabittiä sekunnissa. Tavallinen esimerkiksi verkkoyhteyden maksiminopeudesta puhuttaessa. Huomaa, että tietolaite näyttää latauksen etenemisen usein yksiköissä Mt/s eli megatavua sekunnissa. Yksi tavu on kahdeksan (8) bittiä, joten esimerkiksi 8 Mbps verkossa tieto liikkuu maksimissaan nopeudella 1 Mt/s. Maksimista jäädään käytännössä jonkin verran.

MD5: Matemaattinen menetelmä tiedoston tarkistussumman laskemiseksi. Käytetään tiedon eheyden varmistamiseen, kun tietoa siirretään tai kopioidaan uuteen sijaintiin. Parempi vaihtoehto MD5:lle on nykyään SHA-1.

Megabitti: Tiedon tallennuskoon yksikkö, käytetään erityisesti verkon nopeuksista puhuttaessa. Kuluttajakäyttöön tarkoitettu verkkoyhteys voi olla latausnopeudeltaan 24 Mbps eli 24 megabittiä sekunnissa. Kahdeksan (8) megabittiä on yksi megatavu eli 8 Mb = 1 Mt.

Megapikseli: Alue, jonka koko on miljoona pikseliä eli esimerkiksi 1000 x 1000 pikseliä. Käytetään yleisesti digikameroissa ja mobiililaitteissa kuvaamaan kameran ottamien kuvien tarkkuutta. Megapikselien lukumäärä ei yksin kerro, kuinka hyviä kuvia kameralla saa.

Megatavu: Tiedon tallennustilan koon yksikkö, lyhennys Mt. Yksi megatavu on kahdeksan (8) megabittiä eli 1 Mt = 8 Mb ja tuhat kilotavua on yksi megatavu eli 1000 kt = 1 Mt. Esimerkiksi MP3-tiedostona oleva musiikkikappale voi olla kooltaan 5 Mt. PowerPoint-esitys, jossa on noin parikymmentä diaa ja useita kuvia voi olla kooltaan noin 10 Mt. Operaattorit ilmoittavat verkkoyhteyksien nopeudet tyypillisesti muodossa Mbps eli megabittiä sekunnissa, jolloin todellinen teoreettinen maksiminopeus megatavuina saadaan jakamalla nopeus kahdeksalla. Esimerkiksi 24 Mbps yhteydellä latausnopeus on korkeintaan 3 Mt/s, käytännössä aina vähemmän.

Merkintäkieli: Koodia, jolla merkitään syntaksin mukaan rakennetta täsmällisesti. Esimerkiksi verkkosivut kirjoitetaan HTML-kielellä. Merkintäkieli ei sisällä suoria toiminnallisia elementtejä kuten ohjelmointikielet, vaan tyytyy merkitsemään tiedot sopivasti staattista ulkoasua ajatellen.

Merkkijono: Merkkejä (kirjaimia, numeroita, erikoismerkkejä kuten kysymys- ja huutomerkit) peräkkäin ilman tyhjätilamerkkejä. Esimerkiksi G10ckjsler!! on merkkijono. salasanoissa käytettävän merkkijonon tulisi sisältää vähintään 12 merkkiä, joihin kuuluu isoja ja pieniä kirjaimia sekä numeroita ja erikoismerkkejä.

Messenger: Facebookin tarjoama pikaviestin. Facebookin suuren käyttäjämäärän ansiosta Messengerillä tavoittaa paljon ihmisiä, kun on tarvetta reaaliaikaiseen viestintään.

Metatieto: Tietoa, joka liittyy "varsinaisen tiedon" eli datatiedon tiedon rakenteeseen, ominaisuuksiin ja luonteeseen. Esimerkiksi digikuva sisältää yleensä tietoa myös kuvan ottamisen ajankohdasta sekä paikasta (GPS). Tieto on koodattu osaksi kuvaa ns. otsikkotietona. Metatieto on erittäin tärkeä voimavara, kun suuria määriä tietoa järjestellään automaattisesti ja järjestetystä tiedosta tehdään yhteenvetoja.

microSD: muistikortti (SD-kortti), joka on kooltaan pieni. Käytetään esimerkiksi mobiililaitteissa.

Micro-SIM: SIM-kortti, joka on pienikokoinen. Käytössä joissakin uusimmissa sekä suurimmassa osassa muutaman vuoden ikäisiä mobiililaitteita. Katso myös Nano-SIM.

Micro-USB: Tavallisin liitäntätyyppi Android-puhelimissa ja -tableteissa laitteen lataamiseksi. Applen laitteet käyttävät USB-standardin sijaan Lightning-liitäntää.

Microsoft: Alun perin yhdysvaltalainen yritys, jonka perustivat Bill Gates ja Paul Allen 1970-luvun puolenvälin jälkeen. Valmistaa käyttöjärjestelmiä nimeltä Windows ja Windows Phone sekä tarjoaa ohjelmistoja kuluttajille ja yrityksille Office365-palvelun kautta. Tunnetuin Microsoftin ohjelmistoalan tuote on varmasti toimisto-ohjelmisto Microsoft Office.

Microsoft Excel: Katso Excel.

Microsoft Office: Microsoftin tarjoama toimisto-ohjelmisto, joka on nykyään osana Office365-palvelua. Sisältää mm. sovellukset Word, PowerPoint ja Excel.

Microsoft OneDrive: Katso OneDrive.

Microsoft PowerPoint: Katso PowerPoint.

Microsoft Word: Katso Word.

Mikropiiri: Katso integroitu piiri (microchip).

Milliampeeritunti: Mobiililaitteen akun energiakapasiteetti ilmoitetaan yksiköissä milliampeeritunti, lyhenne mAh.

Mini DisplayPort: DisplayPort-standardin pienempi liitäntätyyppi, tavallinen esimerkiksi yritysmaailman kannettavissa tietokoneissa. Fyysisesti saman näköinen kuin Applen Thunderbolt, mutta ei tue Thunderbolt-näyttöjä.

Miniläppäri: Kannettava tietokone, joka on verraten pienikokoinen. Tyypillinen miniläppärin [näyttö](#naytto] on kokoluokkaa 7–10 tuumaa. Miniläppärit ovat menettäneet suosiotaan tablet-laitteiden myötä.

Mini-SIM: SIM-kortti, joka on kirjoitushetkellä lähes kokonaan poistunut käytöstä. Katso myös Micro-SIM ja Nano-SIM.

Mobiilidata: Tietoliikenne, jota mobiililaite käyttää SIM-kortin kautta kotimaan verkossa (Cellular Data).

Mobiilikäyttöjärjestelmä: Käyttöjärjestelmä, jota käytetään mobiililaitteella. Esimerkiksi Android, iOS tai Windows Phone.

Mobiililaajakaista: Laajakaistayhteys verkkoon esimerkiksi USB-modeemin, langattoman modeemin tai SIM-kortin välityksellä eli käyttäen jotakin datayhteystekniikkaa. Joskus käytetään myös nimitystä Liikkuva laajakaista, joka on DNA:n asialle keksimä tuotenimi.

Mobiililaite: Mukana kulkeva tietolaite, yleensä henkilökohtainen. Esimerkiksi älypuhelin, tablet tai joskus myös pieni tietokone eli miniläppäri. Synonyyminä käsite älylaite.

Mobiiliohjelma, Mobiilisovellus: Sovellus, joka ladataan ja asennetaan sovelluskaupasta ja jota käytetään mobiililaitteella., Esimerkiksi Android-käyttöjärjestelmällä mobiilisovellukset hankitaan Google Play Storesta ja iOS:llä App Storesta. Tavallisen tietokoneen sovelluksiin verrattuna mobiilisovellukset sisältävät vähän toimintoja. Käytön oppii parhaiten kokeilemalla kaikki kiinnostavat toiminnot läpi. Mobiilisovellukset ovat yleensä englanninkielisiä ja niistä käytetään myös nimityksiä mobiiliohjelma ja app.

Mobiilivarmenne: Sähköisen tunnistautumisen muoto, joka liittyy puhelimen SIM-korttiin ja jolla voi tunnistaa henkilöllisyytensä mm. verkkopalveluissa sekä kaupoissa ja pankeissa. Esimerkiksi Sonera ID.

Mobiiliversio: Sovelluksen muoto, on joka suunniteltu toimimaan mobiililaitteilla. Esimerkiksi sovelluksesta VLC Media Player on olemassa sekä Desktop-versio että Android-mobiiliversio. Myös verkkosivulla voi olla sekä desktop- että mobiiliversionsa, tosin mobiiliversiosta saattaa uupua osa desktop-version toiminnoista ja sisällöistä.

Modeemi: Laite, joka muuntaa puhelinlinjoja tai kaapelia pitkin tulevan digitaalisen tiedon tietolaitteiden ymmärtämään muotoon (dekoodaus ja päinvastoin (enkoodaus). Esimerkiksi ADSL-modeemeja käytetään kotitalouksien laajakaistayhteyksissä.

Modeemiyhteys: Verkkoyhteys, joka on muodostettu puhelinverkon tai kaapeliverkon kautta. Puhelinverkossa esimerkiksi DSL-modeemi, kaapeliverkossa kaapelimodeemi. Modeemiyhteys on yleensä tasalaatuisempi kuin datayhteys; tämä riippuu käyttöalueesta.

Mokkula: Katso USB-modeemi ja langaton.

Moniydinprosessori, Moniydinsuoritin: Suoritin, jossa on useampi kuin yksi ydin, tavallisesti 2–8 ydintä (multi-core processor). Usean ytimen etuna on ohjelmakoodin suorittaminen rinnakkain eli kahta toisistaan riippumatonta ohjelmaa voidaan suorittaa reaaliajassa samanaikaisesti.

Mozilla: Avoimen ohjelmistokehityksen yhteisö, joka kehittää useita ilmaisia sovelluksia kuten mm. Firefox-selainta sekä Thunderbird-sähköpostisovellusta.

MP3: Tyypillinen häviöllinen tiedostomuoto äänelle, erityisesti kannettavissa soittimissa. MP3-tiedostojen merkitys on vähentynyt musiikin suoratoistopalveluiden, kuten esimerkiksi Spotifyn suosion myötä.

MS-DOS: Microsoftin julkaisema käyttöjärjestelmä, joka oli suuressa suosiossa 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa.

MSI: Asennustiedoston tiedostopääte 64-bittisessä Windows-ympäristössä. Esimerkiksi sovelluksesta 7-Zip on olemassa sekä EXE- että MSI-asennustiedostot. Tiedostopääte on .msi, esimerkiksi 7z.msi.

Mt/s: Tietoliikenteen nopeuden yksikkö, megatavua sekunnissa. Yksi megatavu sekunnissa on kahdeksan megabittiä sekunnissa eli 1 Mt/s = 8 Mbps.

Muisti: Tarkoittaa yleensä keskusmuistia. Joskus käsitettä käytetään epämääräisesti tallennustilan tai kiintolevytilan yhteydessä.

Muistikortti: Erityisesti mobiililaitteissa ja / tai digikameroissa tiedon tallentamiseen käytettävä tallennusmedia. Esimerkiksi SDHC- ja SDXC-kortit, joista on olemassa myös pienemmät microversiot. Kortin myyntipaketti usein sisältää micro-kortin sekä normaalikokoisen adapterin.

Muistitikku: Tietolaitteen USB-liitäntään yhdistettävä tallennusmedia. Tikut olivat suuressa suosiossa ennen pilvipalveluiden yleistymistä. Ongelmia tikkujen käytössä ovat mm. ylimääräinen fyysinen laite (voi unohtua tai kadota) sekä tiedon ajantasaisuuden varmistaminen (ei automaattista synkronointia).

Muotoilematon teksti: Tekstiä, jossa ei ole muotoiluasetuksia kuten esimerkiksi lihavointia, kursivointia, erilaisia fontteja ja vastaavia.

Muotoiluasetus: Esimerkiksi tekstin ulkoasun muokkaaminen fontilla, lihavoinnilla, kursivoinnilla, alleviivauksella ja vastaavilla tavoilla. Katso myös muotoilematon teksti.

Musiikkitiedosto: Tiedosto, joka sisältää musiikkia. Esimerkiksi MP3 ja FLAC.

N


Naarasliitäntä: Liitäntä, jonka reikään vastaava urosliitäntä (esimerkiksi HDMI tai VGA) yhdistetään. Esimerkiksi HDMI-DVI-adapterissa on HDMI-naarasliitäntä, johon HDMI-kaapelin urosliitäntä tulee kiinni ja adapterin toinen pää näytön DVI-liitäntään.

Nano-SIM: SIM-kortti, joka on erittäin pienikokoinen. Käytössä uusimmissa mobiililaitteissa. Katso myös Micro-SIM.

Navigointipalkki: Lista, jonka kautta pääsee käsiksi resurssin eri osa-alueisiin. Tavallinen esimerkiksi verkkosivujen ylälaidassa sekä sovelluksissa. Navigointipalkki voidaan esittää inline-muodossa tai pystysuunnassa.

Neliydinprosessori, neliydinsuoritin: Suoritin, jossa on neljä erillistä laskentayksikköä eli ydintä. Katso myös moniydinsuoritin.

Nestekidenäyttö: Näyttötekniikka, joka on käytössä useissa tietokonenäytöissä ja televisioissa (liquid crystal display, LCD). Esimerkiksi LED-näytöt käyttävät LCD-tekniikkaa LED-taustavalon ohella. Tunnetaan myös nimellä LCD.

Netflix: Kuukausimaksullinen suoratoistopalvelu, joka tarjoaa elokuvia ja TV-sarjoja katsottavaksi. Käytettävissä mm. älytelevisioissa, tietokoneilla sekä mobiililaitteilla.

Netposti: Postin tarjoama ilmainen postilaatikko ja arkisto verkossa. Netpostiin voi tilata esimerkiksi laskuja, palkkalaskuja sekä laboratoriotuloksia ja ne arkistoidaan useaksi vuodeksi automaattisesti.

Nettiyhteys: Katso Internet-yhteys

NFC: Langaton tiedonsiirron tekniikka (near field communication). NFC:llä voi siirtää esimerkiksi järjestelmäkameralla otetut kuvat älypuhelimeen, kun kamera on muutaman senttimetrin päässä puhelimesta.

Nollapäiväaukko tai -haavoittuvuus: Tietoturva-aukko, jolle ei ole vielä olemassa korjausta (korjaavaa päivitystä), mutta haavoittuvuutta voidaan käyttää hyödyksi. Nimitys juontuu siitä, montako päivää korjauksen jälkeen aukkoa hyödyntävä menetelmä (koodia) julkaistaan.

Nollaus: Tietolaitteen palauttaminen tehdasasetuksille ja joskus myös kaikkien tietojen poistaminen laitteesta. Mobiililaitteissa nollaus on suoraviivainen toimenpide, joka löytyy asetusvalikosta. Jos tiedot ovat tallessa yhdessä tai useammassa pilvipalvelussa, saadaan tiedot käyttöön nollauksen jälkeen yksinkertaisesti kirjautumalla käyttäjätileille. Nollaus poistaa suurella todennäköisyydellä haittaohjelmat laitteesta. Katso myös formatointi.

Numbers: Applen palvelu taulukkolaskentaan. Palvelu on käytettävissä esimerkiksi laitteilla iPad, iPhone sekä Mac-tietokoneilla.

NVIDIA: Yritys, joka kehittää ja valmistaa näytönohjaimia toimisto-, suunnittelu- ja pelikäyttöön.

Näköpuhelu: Puhelu, jossa osapuolet näkevät toisensa. Verkon välityksellä on mahdollista soittaa ilmaisia näköpuheluja, kunhan molemmilla osapuolilla on sama palvelu käytössään. Esimerkkejä näistä palveluista ovat Skype sekä Hangouts.

Näppäimistö: Oheislaite, jolla kirjoitetaan tekstiä. Näppäimistö on huomattavasti tehokkaampi tekstin tuottamiseen kuin kosketusnäyttö, kunhan kirjoittaja taitaa kymmensormitekniikan.

Näppäinkomento: Yksittäinen näppäin tai näppäinyhdistelmä, jolla saa tehtyä halutun toiminnon. Windows-tietokoneella Ctrl-A valitsee kaiken tekstin kirjoitettaessa ja Ctrl-C kopioi sen leikepöydälle. Edelleen Ctrl-V liittää tekstin esimerkiksi toiseen sovellukseen. Näppäinkomentojen sujuva käyttö edellyttää kymmensormitekniikan hyvää hallintaa.

Näyttö: Tietolaitteen sisäinen tai ulkoinen osa, joka antaa visuaalisen palautteen käyttäjän toiminnoista. Esimerkiksi mobiililaitteissa ja kannettavissa näyttö on osa laitetta.

Näyttökuva: Kuva, joka on otettu tietolaitteen näytön sisällöstä (screenshot). Toimii hyvin esimerkiksi ongelmatilanteen tallentamiseen ja asiasta myöhemmin kysymiseen. Käytetään myös nimitystä ruutukaappaus.

Näyttöliitäntä: Fyysinen portti, johon näyttökaapeli kytketään (toinen pää tietolaitteessa) (Connector). Esimerkiksi VGA, HDMI, DVI ja DisplayPort.

Näyttöstandardi: Tarkoittaa tässä teoksessa näyttöjen eri resoluutioita eli pikselien lukumäärää näytön vaaka- ja pystysuunnassa. Esimerkiksi VGA, Full HD ja 4K. Voi yleisemmin tarkoittaa mm. näyttöjen valmistukseen ja tekniikkaan liittyviä sopimuksia.

Näyttötekniikka: Tekniikka, johon näytön toiminta perustuu. Esimerkiksi nestekidenäyttö tai kuvaputkinäyttö.

Näytön aikakatkaisu: Aika, jonka jälkeen näyttölaite menee lepotilaan tai sammuu. Mobiililaitteissa näytön aikakatkaisun aika vaikuttaa merkittävästi akunkestoon. Tyypillinen aikakatkaisu mobiililaitteessa on luokkaa 1–5 minuuttia.

Näytön koko: Tietokoneeseen liitettävän näytön tai mobiililaitteen näytön koko. Ilmaistaan yleensä tuumina näytön vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan (diagonaali). Tablet-laitteen näyttö voi olla kooltaan esimerkiksi 10", älypuhelimen 5" ja tietokoneen 24". Vaihtoehtoja on paljon ja sopiva näyttökoko riippuu laitteen käyttötarkoituksista.

Näytön kuvasuhde: Tietolaitteen näytöllä olevien pikseleiden lukumäärä vaakasuunnassa suhteutettuna lukumäärään pystysuunnassa. Esimerkiksi 4:3 (1024x768, 480p) tai 16:9 (1080p, 720p).

Näytön resoluutio, Näytön tarkkuus: Katso resoluutio.

Näytönohjain, näytönohjainkortti: Tietolaitteen sisältämä piirilevy, joka huolehtii kuvan tuottamisesta näytölle. Pöytätietokoneisiin on mahdollista hankkia erillisiä näytönohjainkortteja, jotka mahdollistavat tehokkaan graafisen työskentelyn (3D-suunnittelu, kuvien muokkaaminen, videoeditointi) sekä pelaamisen. Myös mobiililaitteissa on erillinen suoritin näytönohjaimen toiminnoille.

O


Objekti: Yleisnimitys asialle, joka voi olla esimerkiksi tekstitiedosto, kuvatiedosto, pikakuvake tai vastaava kohde, jota tietolaitteella käsitellään.

Objektitiedosto: koodaamisessa kääntäjä kääntää lähdekoodin yhdeksi tai useammaksi objektitiedostoksi, jotka linkkeri yhdistää käyttöjärjestelmässä oleviin ohjelmakirjastoihin ja tuottaa lopputuloksena suoritettavan ohjelmatiedoston (Windows-järjestelmässä EXE-tiedoston).

OCR: Optinen hahmontunnistus, jolla esimerkiksi paperisia tekstidokumentteja skannattaessa tunnistaa tietokone automaattisesti erilaiset kirjaimet (optical character recognition).

OEM: Toimija, joka esimerkiksi rakentaa tietokoneiden osia tai koodaa niihin sovelluksia, joita markkinoidaan toisen toimijan lopputuotteessa käyttäjille (Original equipment manufacturer). Esimerkiksi Microsoft valmistaa Windows-käyttöjärjestelmää, jota käytetään Lenovon valmistamissa kannettavissa tietokoneissa (Microsoft on OEM-toimija Lenovolle). Vastaavasti Seasonic valmistaa virtalähteitä, joita myydään kuluttajille brändin nimeltä Corsair alaisuudessa.

Offline: Toiminto tai palvelu, joka ei vaadi verkkoyhteyttä toimiakseen. Tarkoittaa myös laitteen tilaa, jossa ei ole mahdollisuutta muodostaa yhteyttä verkkoon (esimerkiksi lentotila).

Offline-kartat: Kartat, jotka toimivat ilman verkkoyhteyttä. Esimerkiksi Here® kartat on mahdollista ladata älypuhelimeen offline-käyttöä varten, jolloin ne toimivat myös ulkomailla ilman kustannuksia (GPS ei vaadi datayhteyttä).

Offline-käyttö: Palvelun käyttäminen yhteydettömässä tilassa eli esimerkiksi lentotilassa.

Office365: Microsoftin tarjoama pilvipalvelu. Yleinen yrityskäytössä. Sisältää mm. palvelut Word, Excel, PowerPoint, OneNote, Outlook sekä muita palveluja ti-lauksesta riippuen (Visio, Project, Dynamics CRM,…).

Oheislaite: Päätelaitteiden kuten tavallisten tietokoneiden ja mobiililaitteiden kanssa yhteiskäytössä toimiva muu vekotin. Esimerkiksi tulostin, skanneri tai ulkoinen näyttö.

Ohjelma: Katso sovellus.

Ohjelmaikkuna: Katso sovellusikkuna.

Ohjelmakirjasto: Kokoelma koodia, johon linkkeri yhdistää kääntäjän kääntämät objektitiedostot ja lopputuloksena saadaan suoritettava ohjelmatiedosto. Kirjastot sisältävät yleensä valmiita tehokkaita algoritmeja erilaisten ohjelmoinnin toimenpiteiden tekemiseen, kuten tiedonhakuun ja tiedon järjestelyyn liittyen.

Ohjelmakoodi: Katso koodi.

Ohjelmavirhe: Katso ohjelmointivirhe ja bugi

Ohjelmisto: Sovellusten joukko, joita käytetään yhdessä. Esimerkiksi Microsoft Office eli sovellukset Word, Excel ja PowerPoint tai Applen Pages, Numbers ja Keynote.

Ohjelmistoalusta: Katso käyttöjärjestelmä. Voi olla myös verkkopohjainen.

Ohjelmistokehitys: Katso sovelluskehitys.

Ohjelmistopäivitys: Laitevalmistajat ja sovelluskehittäjät julkaisevat käyttöjärjestelmien ja sovellusten päivityksiä eli korjauksia. Ne voivat esimerkiksi pidentää laitteen akunkestoa, saada nopeuttaa laitteen toimintaa tai tehdä sovelluksesta paremman käyttää. Mobiililaitteet ilmoittavat saatavissa olevista päivityksistä käyttäjälleen yleensä automaattisesti. Windows-käyttöjärjestelmässä päivitykset voi säätää automaattisiksi. Päivitykset on suositeltavaa asentaa, jotta laitteet ja sovellukset pelaavat yhteen.

Ohjelmoija: Katso koodari.

Ohjelmointi: Sovelluksen (ohjelman, app:in) tekeminen kirjoittamalla tietokoneen ymmärtämää kieltä eli koodia. Yleensä suuritöisempää kuin voisi ajatella. Koodaaminen on parhaimmillaan luovaa työtä, jossa koodari saa toteuttaa itseään etsimällä toimivia ratkaisuja eteen tuleviin loogisiin ongelmiin.

Ohjelmointikieli: Koodia, jolla saadaan tietolaite tekemään asioita, kun koodi käännetään konekielelle, linkitetään ja konekieli suoritetaan. Kieli tulee kirjoittaa täsmälleen syntaksin mukaisesti. Tunnettuja ohjelmointikieliä ovat mm. Java, C#, C++, PHP, Perl, Python ja Ruby.

Ohjelmointivirhe: Tekninen virhe laitteiden käytössä. Voi esimerkiksi aiheuttaa sovelluksen tai koko käyttöjärjestelmän hitaan toiminnan, pahimmassa tapauksessa kaatumisen. Katso myös bugi.

Oikeudet: Katso käyttöoikeudet.

Oletusohjelma, Oletussovellus: Sovellus, joka on oletuksena käytössä määrätylle tiedostopäätteelle eli tiedon tallennusmuodolle. Esimerkiksi Windows-koneella tekstitiedostojen muokkaamisen oletusohjelmana on Muistio. Oletusohjelman voi muuttaa haluamakseen jokaiselle tiedostopäätteelle.

Oletussalasana: Salasana, joka on laitteessa tai palvelussa oletuksena. Tämä on syytä vaihtaa, sillä muuten se on helppo arvata ja aiheuttaa turhan tietoturvariskin. Esimerkiksi reitittimissä on tavallisesti oletuksena joko hyvin yksinkertainen salasana tai sitten ei mitään, jolloin periaatteessa kuka tahansa verkon kantaman sisällä oleva voi verraten helposti mennä säätämään laitetta ja esimerkiksi sulkea sen muilta käyttäjiltä.

OmaKanta: Palvelu, josta voi tarkastella omia sähköisiä reseptejä ja muita henkilökohtaisia terveystietoja. Palveluun kirjaudutaan esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Oma yhteyspiste: SIM-kortilla varustetuissa mobiililaitteissa on usein mahdollisuus ottaa verkkoyhteys SIM-kortin kautta eli datayhteys ja jakaa yhteys edelleen laitteen WLAN-kortilla muille laitteille. Toiminnolle on oma asetuksena Oma yhteyspiste, joka huolehtii teknisistä yksityiskohdista. Esimerkiksi älypuhelimen kautta voi välittää verkkoyhteyden langattomana kannettavalle tietokoneelle, joka sijaitsee älypuhelimen vieressä.

Omegle: Chat, jossa keskustellaan satunnaisten ihmisten kanssa teksti- tai videomuodossa. Esimerkiksi vieraan kielen harjoittelu Omeglessa toimii hyvin, jos löytää keskustelukumppaneita. Palvelu arpoo keskustelukumppanin niiden ihmisten joukosta, jotka ovat kirjautuneena palveluun käytön hetkellä.

OneDrive: Microsoftin pilvipalvelu kotikäyttäjän tietojen tallennukseen ja hallintaan. OneDriveen voi esimerkiksi varmistaa mobiililaitteella otetut valokuvat sekä tietokoneella olevat dokumentit. Yrityskäyttäjille on tarjolla palvelu OneDrive for Business.

OneDrive for Business: Microsoftin tarjoama pilvipalvelu, joka on suunnattu yrityskäyttäjille.

OneNote: Microsoftin palvelu monipuolisten digitaalisten muistiinpanojen tekemiseen ja käyttöön pöytätietokoneella, kannettavalla ja / tai mobiililaitteilla.

Open Badge: Erityisesti verkko-oppimisessa käytössä oleva osaamisen tunnustamisen järjestelmä. Verkkopalvelun käyttäjä saa automaattisesti palautetta tehdessään jotain, esimerkiksi suorittaessaan osaamista mittaavan verkkokyselyn tarpeeksi hyvin. Käytössä esimerkiksi useilla keskustelupalstoilla.

Openclipart.org: Vektorigrafiikan laajahko Public Domain –lisensoitu kuvagalleria.

OpenOffice: Ilmainen toimisto-ohjelmisto, joka sisältää mm. tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja diaesitykset. Kilpailee suosiosta ohjelmiston LibreOffice kanssa.

Operaattori: Palveluntarjoaja, joka myy liittymiä ja niiden yhteydessä tyypillisesti myös laitteita. Esimerkiksi Elisa ja Sonera.

Optinen kuitu: Sähkösignaalin välittämiseen tehty kaapeli, jossa signaalin eteneminen perustuu valon kokonaisheijastukseen kuidun sisällä. optinen kuitu mahdollistaa esimerkiksi kuparilankaan verrattuna nopeamman, luotettavamman ja pitkässä juoksussa edullisemman tietoliikenteen.

Optinen levy: Yleisnimitys levyille kuten CD, DVD ja Blu-ray. Optinen media voi olla hyvä ratkaisu varmuuskopiointiin, kunhan valitsee levytyypin, jossa tieto säilyy pitkään eikä katoa muutaman vuoden kuluessa. Kaupasta ostetut levyt säilyttävät tiedon yleensä kauemmin kuin itse kirjoitetut levyt.

Optisesti suoristetut marginaalit: Tekstin marginaalit, jotka näyttävät ihmissilmälle suoremmilta kuin täysin suoraan tulostetut marginaalit. Tekniikkaa käyttävät ammattitason ladontaohjelmat kuten esimerkiksi LaTeX ja InDesign.

OS X: Applen kehittämä käyttöjärjestelmä Mac-tietokoneille kuten Macbook Pro, Macbook Air, iMac ja Mac Pro. Pohjautuu Unix-käyttöjärjestelmään ja sisältää pinnan alla tehokkaita komentorivityökaluja. OS X:n käytettävyys on myös huippuluokkaa.

OSI-malli: Teoreettinen malli tietoliikenteen toiminnan perustalle, joka sisältää seitsemän kerrosta, mm. fyysinen kerros ja siirtoyhteyskerros (open system interconnection).

Osoitekenttä: Katso selaimen osoitekenttä.

Ostotapahtuma: Sovelluksen lataaminen ja asentaminen esimerkiksi Google Play Storesta on ostotapahtuma, josta jää merkintä käyttäjätilille. Myös ilmaisen sovelluksen lataaminen ja asentaminen on ostotapahtuma, vaikka rahaa ei liiku.

Otsikkotieto: "Varsinaiseen tietoon" eli datatietoon liittyvää metatietoa. Esimerkiksi IP-paketeissa otsikkotieto kertoo tiedon päämäärän eli minne tieto on matkalla sekä tietotyypin (header). Digikuvat sisältävät tiedon kuvauksen tarkasta ajankohdasta sekä paikasta (käyttäen GPS:ää).

Outlook: Microsoftin palvelu, johon sisältyy mm. yhteystietojen hallinta ja sähköposti. Voi tarkoittaa myös samannimistä tietokoneohjelmaa Windows:lla.

Outlook-sähköposti: Microsoftin tarjoama sähköposti yksityishenkilöille, joka laajalti käytössä. Yrityksille suunnattu Microsoftin tarjoama sähköposti on nimeltään Exchange.

P


P2P: Tiedonsiirto asiakaskoneelta toiselle asiakkaalle (peer to peer). P2P-protokollat liitetään usein sähköisten sisältöjen laittomaan lataamiseen, vaikka yhtä hyvin kyseessä voi olla omien tiedostojen synkronointi tietolaitteelta toiselle. Esimerkiksi Bittorrent Sync on P2P-protokollaa käyttävä ilmainen palvelu, jolla käyttäjä voi synkronoida tiedostonsa esimerkiksi tietokoneelta mobiililaitteelle olettaen, että mobiililaitteella on riittävästi tallennustilaa.

Pages: Applen palvelu tekstinkäsittelyyn. Palvelu on käytettävissä esimerkiksi tietolaitteilla iPad, iPhone sekä Mac-tietokoneilla.

Paikallinen levy: Kiintolevy tai muu tallennusmedia, joka sijaitsee fyysisesti sillä tietolaitteella, jota käytetään. Nopeampi kuin verkkolevy, sillä tietoliikenne ei kulje verkon kautta.

Paikallinen tietokone: Tietolaite, jolla asioita fyysisesti tehdään. Laitteilla on mahdollista työskennellä myös etäyhteyden välityksellä eli ottaa yhteys laitteeseen, joka sijaitsee esimerkiksi oppilaitoksen verkossa ja käyttää laitteen sovelluksia sekä siihen liitettyjä oheislaitteita.

Paikallinen verkko: Verkko, johon laite ensin yhdistetään ja joka yhdistyy Internetiin (Local area network, LAN). Laite saa paikalliselta verkolta oman (lokaalin) IP-osoitteen (DHCP).

Pakattu tiedostomuoto: Tiedosto pakataan tallennustilan säästämiseksi ja samalla häviää osa tiedosta. Esimerkiksi MP3-tiedostot ovat pakattuja äänitiedostoja alkuperäisestä aaltoäänestä. Vastaavasti kuville JPG on pakattu eli häviöllinen tiedostomuoto, kun alkuperäinen kuva voi olla esimerkiksi häviötön TIFF-muodossa.

Paketti: Katso IP-paketti.

Pakkaaminen: Katso tiedostojen pakkaaminen.

Pakkausformaatti, Pakkausmuoto: Tiedon pakkaaminen yhteen nippuun käyttää vähemmän tallennustilaa kiintolevyltä. Pakkausmuotoja eli pakkausformaatteja on useita, mm. ZIP, ja 7Z, joista jälkimmäinen sisältää tehokkaamman pakkauksen. 7Z-paketteja käsitellään sovelluksella 7-Zip. Usean tiedoston pakkaamista ei tule sekoittaa pakattujen tiedostomuotojen kanssa, jotka viittaavat tiedon uudelleen järjestelyyn sekä tietojen hävittämiseen tallennustilan säästämisen vuoksi.

Palauttaminen tehdasasetuksille: Katso nollaus.

Palomuuri: Fyysinen laite tai sovellus, joka suojaa laitetta tuntemattomilta ulkopuolisilta yhteyksiltä (firewall). Palomuuri voi sulkea tiettyjä yhteyskanavia eli portteja tai vähintäänkin tarkkailla niitä ja ilmoittaa, mikäli näiden kautta yritetään ottaa yhteyttä laitteeseen. Palomuuri-nimi tulee historiallisesti konkreettisesta ovesta, jolla estettiin liekkien siirtyminen seuraavaan tilaan rakennuskompleksissa.

Palvelin, Palvelinkone: Tietokone tai tietokoneiden joukko, joka palvelee asiakaskoneita (niiden käyttäjiä) eli esimerkiksi säilyttää tietoa tai sovelluksia verkossa ja jakaa niitä asiakkaille pyynnöstä (server). Esimerkiksi verkkosivu ladataan asiakaskoneen selaimeen eli omalle laitteelle palvelinkoneelta.

Palvelinpuolen ratkaisu, skriptaus tai toiminto: Toiminto, joka suoritetaan palvelimella ja jonka koodiin asiakas ei yleensä voi juuri vaikuttaa (server-side). Toiminnon muoto voi riippua vuorovaikutuksesta asiakkaan kanssa, mutta yleensä palvelimen määrittämillä käyttöoikeuksilla.

Palvelu: Halutun toiminnallisuuden mahdollistava kokonaisuus. Esimerkiksi OneNote-palvelulla tehdään muistiinpanoja usealla tietolaitteella kuten tavallisella tietokoneella, älypuhelimella ja tabletilla) käyttäen sovelluksia eri alustoilla (Windows, Android, iOS). Nykyään ollaan siirtymässä ja osittain jo siirrytty henkilökohtaisiin käyttäjätileihin sidottuihin palveluihin yleiskäyttöisten sovellusten sijaan. Katso myös pilvipalvelu.

Palvelun käyttäjätunnus: Katso käyttäjätunnus.

Palvelunestohyökkäys: Tietoturvahyökkäys, jonka tavoitteena on haitata tai kokonaan estää määrätyn palvelun käyttö. Palvelu, johon hyökkäys kohdistuu, on esimerkiksi sähköpostipalvelin tai verkkopankki. Katso myös DoS ja DDoS.

Palveluntarjoaja: Toimija, joka kehittää ja myy palveluja kuten verkkotallennustilaa ja hyötyohjelmia.

Palveluun rekisteröityminen: Oman identiteetin luominen palvelun käyttöönoton yhteydessä. Esimerkiksi sähköpostin (Gmail, Outlook tms.) käyttö vaatii alussa joidenkin omien tietojen luovuttamista palveluntarjoajalle. Rekisteröitymisen yhteydessä tehdään palvelun käyttöä varten henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana.

Pankkitunnukset: Katso verkkopankkitunnus

PCI Express: Väylä ja liitäntä, johon näytönohjain tavallisesti kiinnitetään. Sisältää useita nopeuksia, mm. PCE Express 1x, 8x ja 16x sekä hieman erilaisia fyysisiä toteutuksia (PCI Express Mini tms.)

PDF: Adoben kehittämä tiedostomuoto erityisesti tulostettaville julkaisuille (portable document format). PDF-dokumentin etuna esimerkiksi Word-dokumenttiin on se, että se näkyy tiedosto avattaessa varmasti juuri sellaisena kuin se luotiin. Haittana on se, ettei PDF-dokumenttia voi muokata kuin erityisillä sovelluksilla, esimerkiksi Adobe Acrobat. Tiedostopääte .pdf.

PDF-lukija: Sovellus, jolla voi lukea PDF-tiedostoja (PDF reader).

Pelillistäminen: Pelimekaniikan, -suunnittelun ja -elementtien käyttö tilanteissa, jotka eivät lähtökohtaisesti ole pelejä (Gamification). Esimerkiksi yrityksen työntekijälle voidaan pelillistetyssä verkkoympäristössä antaa palaute hyvästä suorituksesta ja näyttää myös julkinen tulostaulu, jossa näkyvät parhaimpien opiskelijoiden saavutukset. Pelillistäminen voi paitsi muokata tekemisestä hauskempaa, myös lisätä työtehoa ja parantaa tätä kautta työssä viihtymistä.

Personoitu haku: Esimerkiksi Google-haku antaa erilaiset hakutulokset kahdelle henkilölle, jotka etsivät tietoa samoilla hakusanoilla käyttäen henkilökohtaisia tietolaitteitaan. Hakutulokset eivät ole objektiivisia. vaan [hakukone antaa käyttäjälleen aina hieman ”mitä hän haluaa” tai ”mikä on hänelle tuttua”.

Photoshop: Adoben julkaisema kaupallinen kuvankäsittelyn sovellus. Suosittu valokuvauksen ja kuvankäsittelyn ammattilaisten keskuudessa.

PHP: Ohjelmointikieli, jota käytetään erityisesti verkkopalvelujen yhteydessä. Esimerkiksi PHP-foorumit.

Pienoisohjelma, pienoissovellus: Vuorovaikutteinen yksinkertainen sovellus, jota käytetään lähinnä mobiililaitteissa, joskus myös tavallisissa tietokoneissa. Esimerkiksi sähköinen kalenteri. Pienoisohjelmassa tieto päivittyy automaattisesti ohjelmaikkunaan, joka sijaitsee työpöydällä. Pienoisohjelmasta käytetään myös nimeä Widget.

Pikakomento: Katso näppäinkomento.

Pikakuvake: Pieni kuva, josta sovellus käynnistetään tai tiedosto avataan painamalla tai kaksoisklikkaamalla kuvaketta. Pikakuvakkeita voi ryhmitellä työpöydälle ja sijoittaa kansioihin.

Pikanäppäin: Katso näppäinkomento.

Pikaviestin: Sovellus tai Palvelu, joka sallii reaaliaikaisen keskustelun osapuolten välillä. Esimerkiksi Whatsapp, Kik tai Facebook Messenger.

Pikseli: Pienin yksikkö tai piste, joka voidaan aktivoida näytöllä. Esimerkiksi Full HD-resoluution sisältää 1920 x 1080 eli yhteensä 2073600 pikseliä. Pikselin intensiteettiä ja tätä kautta väriä voidaan muuttaa säätämällä erillisiä värikomponentteja valitun värijärjestelmän mukaisesti (rgb, cmyk tai vastaava).

Pikseliä tuumalla: Katso PPI.

Pikselitiheys: Katso PPI.

Pilvipalvelu: Verkon välityksellä ja osittain käyttäjän laitteilla toimiva palvelu, joka antaa mahdollisuuksia digitaaliseen tekemiseen. Esimerkiksi Microsoftin OneNote (muistiinpanot) tai Google Photos (valokuvat). Pilvipalvelussa voi säilyttää ja käyttää yhtä tai useampaa seuraavista tietotyypeistä: sähköposti, yhteystiedot, kalenteri, muistiinpanot, valokuvat ja muut tiedostot. Katso myös pilvipalveluympäristö.

Pilvipalveluympäristö: Joukko pilvipalveluja saman palveluntarjoajan alaisuudessa. Esimerkiksi Google tarjoaa noin parikymmentä palvelua käyttöön yhdellä käyttäjätunnuksella (Gmail-sähköpostiosoite ja salasanalla. Vastaavasti Office365 ja iCloud. Pilvipalveluympäristö voi säilyttää hyvin moniulotteista tietoa käyttäjästä, kuten mm. yhteystiedot, kalenterin, sähköpostit, valokuvat, muistiinpanot ja tiedostot.

Pilvitallennustila: Tallentustila verkossa. Esimerkiksi mobiililaitteella otetut valokuvat voi laittaa siirtymään automaattisesti pilveen kuvan ottamisen jälkeen. Vastaavasti mm. yhteystiedot ja muistiinpanot.

PIN, PIN-koodi: henkilökohtainen tunnusluku, jota käytetään esimerkiksi pankki- ja luottokorttien kanssa (Personal Identification Number). Yleensä nelinumeroinen. Fyysisen tietoturvan näkökulmasta voi olla järkevää laittaa henkilökohtaiseen mobiililaitteeseen PIN-koodi käyttöön silloin, kun laite on lukittuna.

Pinterest: Sosiaalisen median palvelu tai yhteisöpalvelu, jossa jaetaan tietoa annetun aihepiirin virtuaalisilla tauluilla. Palveluun voi lähettää sisältöä esimerkiksi selaimesta tai muista sosiaalisen median palveluista, kuten Twitteristä. Pinterest toimii myös arkistona kiinnostaville verkkosisällöille.

Pixabay: Valokuvagalleria verkossa, joka sisältää runsaasti Public Domain -kuvia eli kuvia, joita saa käyttää vapaasti esimerkiksi kaupallisessa toiminnassa. Vastaava palvelu vektorigrafiikan kuville on openclipart.org.

Play-kauppa: Katso Google Play Store.

Plug-in: Katso lisäosa.

PNG: Kuvatiedoston tallennusmuoto, rasterigrafiikkaa. Käytetään yleensä verkkosivuilla.

Portti: Yhteyskanava tietokoneeseen, jolla voidaan käyttää erilaisia palveluja. Esimerkiksi suojattu Gmail-sähköposti käyttää lähtevälle postille (SMTP) porttia numero 465 (SSL-suojaus). Huomaa ero fyysiseen porttiin eli liitäntään, jolla esimerkiksi muistitikku liitetään tietolaitteeseen. Porttien sallimaa tietoliikennettä hallinnoi palomuuri ja yksi tapa estää tietoliikenne tietyn portin kautta on määrittää esto palomuurin asetuksista.

Porttinumero: Numero, joka kuvaa yhteyskanavaa (päätepistettä) tietokoneen verkkoliikenteeseen liittyen. Esimerkiksi HTTP käyttää porttia numero 80, HTTPS puolestaan porttia 443. Palomuuri voidaan säätää estämään liikenne määrätyissä porteissa.

Powerpoint (Microsoft): Palvelu ammattimaisen esitysgrafiikan laatimiseen. Osana Microsoftin Office365-pakettia.

PPI: Pikselien (viiva)tiheyden mittari eli pikseleitä tuumalla (Pixels Per Inch). Mobiililaitteiden, erityisesti älypuhelimien näytöt sisältävät suuremmat PPI-arvot kuin verraten suurikokoiset tietokonenäytöt. Esimerkiksi 5” Full HD -näytöllä (1920x1080 pikseliä) varustetun älypuhelimen pikselitiheys on noin 440 PPI ja soveltuu esimerkiksi lukemiseen. Pikselien viivatiheyden oman laitteen näytölle voi laskea osoitteessa http://pixeldensitycalculator.com/.

Prepaid, Prepaid-liittymä: Etukäteen maksettu liittymä. Ei aiheuta yllättäviä kustannuksia. Prepaid-liittymää on vaikeampi yhdistää sitä käyttävään henkilöön kuin tavallista puhelinliittymää, joten jotkut saattavat käyttävät prepaidia säilyäkseen tun-temattomina.

Printteri: Katso tulostin.

Profiili: katso käyttäjäprofiili.

Prosessori: Katso suoritin (Processor). Oli aikoinaan suomalainen tietokonelehti, joka käsitteli lähinnä laitteiden tekniikkaa.

Prosessoriydin: Moniydinsuorittimessa on useampia prosessoriytimiä eli lyhyesti ytimiä (core, processor core). Tällä terminologialla suoritin kuvaa ytimien kokoelmaa, vaikka tietokoneen toiminnan perusteiden näkökulmasta jokainen ydin itsessään on jo suoritin eli noudattaa Turingin koneen toimintaperiaatetta.

Protokolla: Tapa tehdä asiat täsmälleen sovitulla tavalla tietotekniikassa tai muualla. Esimerkiksi HTTP-protokollan avulla pyydetään verkkosivu palvelimelta asiakaskoneelle. Sähköpostin toimintoihin on olemassa omat protokollansa. Käytetään myös käsitettä tietoliikenneprotokolla.

Proxy: Katso välityspalvelin.

Public Domain, -lisenssi, teos: Teos, jonka tekijä on määritellyt vapaasti käytettäväksi eli luopunut tekijänoikeuksistaan teokseen, on Public Domain -teos. Verkosta löytyy runsaasti valokuvia ja muita kuvia, jotka on lisensoitu Public Domain -lisenssillä. Näitä kuvia saa käyttää vapaasti sekä muokata sopivaan asuun myös kaupallisessa toiminnassa.

Puhelinliittymä: Katso matkapuhelinliittymä.

Puhelinverkon modeemi: Katso modeemi.

px: Yksikkö, joka tarkoittaa pikseliä. Esimerkiksi Full HD -tarkkuuden näytössä on 1920 x 1080 px eli vaakasuunnassa 1920 pikseliä ja pystysuunnassa 1080 pikseliä.

Pyyntö: Esimerkiksi asiakkaan selain tekee palvelimelle pyynnön tarkastella palvelimella olevaa verkkosivua (request). Palvelin "palvelee" eli palauttaa sivun asiakkaalle. Myös tietokantoihin voidaan tehdä pyyntöjä (kyselyjä, query) saada tietty tieto, esimerkiksi yrityksen tapauksessa kaikki liiketapahtumat viimeisen kuukauden ajalta.

Päivitys: Katso ohjelmistopaivitys. Tarkoittaa myös tietokoneen osien vaihtamista uudempiin, jotta kone toimii nopeammin ja tehokkaammin. Voi tarkoittaa myös tiedon päivittymistä eli uusi tieto korvaa vanhentuneen tiedon (esimerkiksi palvelu käyttöehdot voivat päivittyä). Tarkoittaa joskus täysin eri asiaa kuin edellä eli sosiaalisen median palveluissa tehtyjä statuspäivityksiä, esimerkiksi Facebook-päivitystä.

Pöytäkone, Pöytätietokone: Perinteinen tietokone, joka on yleensä suorakulmaisen särmiön muotoisen kotelon sisällä. Pöytätietokoneen etuna kannettavaan ovat mm. hinta-teho-suhde ja mahdollisuus päivittää vaihtamalla joitakin valittuja komponentteja, mm. suoritin, keskusmuisti tai näytönohjain. Pöytäkoneiden suosio on laskenut mobiililaitteiden esiinmarssin myötä. Nykyään pöytäkoneita käyttävät lähinnä tietokonepelaajat ja graafista suorituskykyä vaativia sovelluksia tarvitsevat ihmiset (3D-suunnittelu, videoeditointi ja vastaavat).

Pääkäyttäjä: Katso järjestelmänvalvoja.

Pääkäyttäjän oikeudet: Katso järjestelmänvalvojan oikeudet.

Pääsykoodi: Numeerinen koodi tai kuvio, joka vaaditaan mobiililaitteen käyttöön, kun laite on lukittuna. Pääsykoodi on tärkeä fyysisen tietoturvan näkökulmasta ja on suositeltavaa käyttää esimerkiksi PIN-koodia pääsykoodina.

Päätelaite: Yleistermi laitteille kuten tavallinen tietokone tai älypuhelin ja tablet. Tarkoittaa laitetta, joka on jossakin "päässä" eli esimerkiksi älypuhelin käyttäjän kädessä tai palvelin toisella puolella maapalloa. Voi tarkoittaa myös esimerkiksi modeemia, joka siis on puhelin- tai kaapeliverkon tiedonsiirron päässä.

Q


QXGA: Katso 1536 x 2048.

R


Rajaton tiedonsiirto: Katso rajoittamaton tiedonsiirto.

Rajoitettu käyttöoikeus: Kavennettu oikeus käyttää palvelun tai resurssin ominaisuuksia. Esimerkiksi lukuoikeus kaikkiin tiedostoihin, mutta kirjoitusoikeus ainoastaan henkilökohtaisiin dokumentteihin.

Rajoitettu tiedonsiirto: Liittymä tai sopimus, jossa tietoliikenteen määrää on rajoitettu. Rajana voi olla esimerkiksi kymmenen gigatavua (10 Gt) kuukaudessa. Yleensä rajan saa pois, mutta tästä joutuu maksamaan lisää.

Rajoittamaton käyttöoikeus: Oikeus käyttää kaikkia palvelun tai sovelluksen ominaisuuksia. Katso myös käyttöoikeus. Myös liittymä tai sopimus, jossa tietoliikenteen määrää ei näennäisesti ole rajoitettu. Käytännössä katsoen raja on olemassa, sillä liittymä toimii tietyllä maksiminopeudella ja käyttö voi hidastua ruuhka-aikoina.

Rajoittamaton tiedonsiirto: Tiedonsiirto-oikeus, missä siirrettävän tiedon määrällä ei ole ylärajaa. Esimerkiksi mobiililaitteen nettiliittymään saa operaattorilta lisämaksua vastaan rajoittamattoman tiedonsiirron.

RAM-muisti: Katso keskusmuisti (Random Access Memory).

Rasterigrafiikka: Tieto tallennetaan muistiin pieninä palasina eli pikseleittäin. Rasterimuodon formaateista .bmp, .png ja .tiff ovat häviöttömiä eli kuvan laatu ei heikkene alkuperäiseen verrattuna, jos se tallennetaan näissä muodoissa tai muunnetaan näihin muotoihin. Toisaalta JPG on pakattu tiedostomuoto eli häviöllinen. Rasterigrafiikan ulkoasu riippuu käytettävästä resoluutiosta eli kuvat eivät skaalaudu mielivaltaisen suuriksi ilman tarkkuuden heikkenemistä, toisin kuin vektorigrafiikka.

Rasterimuoto: Rasterigrafiikan tallennusmuoto kuville. Esimerkiksi JPG-kuva on rasterimuodossa. Tyypillinen valokuville, vektorimuotoa käytetään enemmän logoille ja vastaaville suoraviivaisille kuville.

Raw-muoto: Katso häviötön tiedostomuoto.

Reaaliaikainen: Toiminnot, jotka tapahtuvat tässä ja nyt. Esimerkiksi Useat henkilöt voivat muokata tekstidokumenttia Google Docs –palvelussa ja muutokset päivittyvät lähes reaaliajassa (pieni viive verkkoliikenteestä johtuen) kaikille, jotka dokumenttia tarkastelevat tai muokkaavat.

Reititin: Laite, joka ohjaa verkon eli yleensä Internetin liikennettä käyttäen matemaattisia sääntöjä eli protokollia ja algoritmeja (router). Reititin esimerkiksi yhdistää paikallisen verkon laajempaan verkkoon (WAN) ja sitä kautta Internetiin. Kytkin on tavallisesti sisäänrakennettu reitittimeen eli puhuttaessa reitittimestä tarkoitetaan itse asiassa näiden kahden yhdistelmää.

Rekisteri (Windows): Käyttöjärjestelmän tietokanta, jossa säilytetään Windowsin perustason asetuksia. Esimerkiksi kernel, laiteajurit ja graafinen käyttöliittymä käyttävät rekisteriä. Rekisteriä ei saa muokata, ellei tarkasti tiedä mitä tekee. Pahimmassa tapauksessa tietokone voi lakata toimimasta kokonaan, jos rekisteristä poistaa tai muuttaa tallennettuja arvoja.

Rekisteröityminen: Katso palveluun rekisteröityminen.

Resistiivinen kosketusnäyttö: Kosketusnäytön tyyppi, joka toimii havaitsemalla näytölle tulevan kosketuksen paineen ja tukee korkeita resoluutioita. Esimerkiksi näytöissä, jotka vaativat korkeaa tarkkuutta. Resistiivinen näyttö ei ole niin hyvä vastaamaan kosketukseen kuin kapasitiivinen näyttö.

Resoluutio: Pikselien lukumäärä näytöllä vaaka- ja pystysuunnassa. Esimerkiksi Full HD -näyttö sisältää 1920x1080 (1080p) pikseliä ja sanotaan, että näytöllä on Full HD –resoluutio. Kirjoitushetkellä paras resoluutio kuluttajille myytävissä televisioissa on 4K eli 4096 x 2160 pikseliä.

Responsiivinen: Käyttäjän toimintoihin ja tekemiseen tai tietolaitteen ominaisuuksiin mukautuva palvelu, sovellus tai muu toiminnallinen elementti. Esimerkiksi verkkosivu voi olla responsiivinen eli kun käyttäjä avaa sivun selaimella, tunnistaa sivu tietolaitteen näytön koon sekä muut tarvittavat ominaisuudet ja näyttää verkkosisällön sopivassa muodossa. Responsiivisuus voi liittyä myös käyttäjän toimintaan eli kun käyttäjä tekee toimintoja verkkosivulla tai sovelluksessa, vastaa sovellus hänelle tietyllä tavoin, esimerkiksi näytölle ilmestyvällä tekstillä. Nämä ilmoitukset on syytä lukea aina, jotta tietää, mitä ollaan tekemässä.

Resurssi: Voimavara, jota laite tai käyttäjä käyttää tehdäkseen toimintoja. Laitetasolla esimerkiksi näytönohjain, keskusmuisti ja kiintolevy resursseja. Resurssi voi tarkoittaa myös tiedostoa tai esimerkiksi verkkopalvelun rajoitettua tai rajoittamatonta käyttöoikeutta.

Retina-näyttö: Applen lanseeraama standardi näytön tarkkuudelle, joka tarkoittaa resoluution tuplaamista eli kaksi kertaa niin paljon pikseleitä kuin Applen perustarkkuuden laitteessa sekä vaaka- että pystysuunnassa. Retina-näyttö ei suoraan perustu silmän retinaan tai siihen liittyviin tutkimuksiin.

RFC (Request for Comment): TODO

RGB: Väristandardi, jossa väri muodostetaan kolmen päävärin (komponenttivärin) eli punaisen, vihreän ja sinisen yhdistelmänä (Red, Green, Blue). Implementaatiosta riippuen komponenttivärien intensiteetit voidaan määritellä esimerkiksi väleille 0...1 tai 0...255.

Rinnakkaislaskenta: Laskentaa, jossa yleensä toisistaan riippumattomia asioita lasketaan rinnakkain eli samanaikaisesti. Asiat voivat toki liittyä yhteen ja samaan sovellukseen eli sovelluksen koodi on kirjoitettu siten, että yksi ydin hoitaa graafisen puolen ja toinen laskee taustalla oleellisia asioita, kuten vaikkapa tietojen haku tietokannoista. Katso myös moniydinsuoritin.

Riviväli: Tekstirivien väli julkaisussa. Esimerkiksi riviväli 1 tarkoittaa, että tekstiä allekkain sisältävät rivit ovat rivikorkeutensa päässä edellisestä peruslinjasta (baseline). Rivivälillä 2 kirjoitetussa tekstissä rivien välissä on yksi ylimääräinen sekä yhtä korkea rivi kuin tekstiriveillä. Ammattimaisissa julkaisuissa käytetään usein riviväliä, joka on luokkaa 1,03-1,05; sopiva korkeus riippuu muista typografisista tekijöistä.

Root: Erityisesti Unix-tyylisissä käyttöjärjestelmissä pääkäyttäjän tili, jolla on oikeudet tehdä järjestelmälle mitä vain. Katso pääkäyttäjän oikeudet.

Root-oikeudet: Katso järjestelmänvalvojan oikeudet
Roottaus: Menetelmä, jolla hankitaan pääkäyttäjän oikeudet tyypillisesti laitteen käyttöjärjestelmään. Roottausta käytetään kuvaamaan mobiililaitteen pääkäyttäjän oikeuksien hankintaa, kun kyseessä on Android-järjestelmä. iOS-järjestelmälle käytetään termiä Jailbreak.

Roskaposti: Sähköposti, joka on tarpeetonta, sisällöltään olematonta tai muuten vain ärsyttävää. Roskapostin määrittely riippuu jossakin määrin postin vastaanottajasta. Esimerkiksi yritysten lähettämät mainosviestit voivat olla yhden käyttäjän mielestä roskapostia, kun taas toinen saa viesteistä tietoa tulevaisuuden hankintoja varten ja pitää niitä hyödyllisinä.

RSA: Julkisen avaimen kryptografiaa käyttävä tiedon salausmenetelmä (salausalgoritmi). Käytetään yleisesti turvalliseen tiedonsiirtoon.

RSS, RSS-syöte: Tekniikka, jolla tilataan verkon sisältöjä suoraan sovellukseen tai palveluun. Esimerkiksi blogeja voi tilata RSS-syötteenä Feedly-palveluun, jolloin uudet kirjoitukset saapuvat käyttäjälle automaattisesti eikä ole tarvetta käydä itse katsomassa, onko uutta sisältöä tullut.

Ruuhka-aika: Ajankohta, jolloin tietoverkolla on runsaasti käyttäjiä ja verkkoyhteyden nopeus on ainakin hetkellisesti alhaisempi kuin mitä odottaisi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 3G—verkoilla on niin paljon käyttäjiä, että ruuhka-aikoina yhteys hidastuu pahimmillaan lähes toimimattomaksi.

Ruutukaappaus: Katso näyttökuva. Joskus ruutukaappaus tarkoittaa videon kuvausta tietolaitteen näytön tapahtumista.

S


Saapuvan postin palvelin: Sähköpostin yhteydessä sen palvelimen nimi, jolle saapuneet sähköpostiviestit tulevat. Nimi riippuu palveluntarjoajasta ja löytyy usein heidän verkkosivuiltaan, kuten myös vastaava porttinumero. Esimerkiksi mail.exchange.com. Katso myös lähtevän postin palvelin.

SaaS: Sovelluksen tai palvelun lisensointi- ja käyttömalli, jossa sovellusta tai palvelua käytetään todellisen tarpeen mukaan (on demand) esimerkiksi kertamaksu-, kuukausi- tai vuosimaksupohjaisesti verkon kautta (Software as a Service). Tyypillisesti SaaS korvaa aiemmin tietolaitteelle asennettuja sovelluksia. Esimerkiksi Googlen palvelut.

Safari: Applen kehittämä selain, joka toimitetaan OS X- ja iOS-käyttöjärjestelmien mukana.

Salasana: Merkkijono, jonka vain käyttäjätilin omistaja tietää ja joka on riittävän pitkä, suositus 12–16 merkkiä.

Salasanalla suojattu verkko: Verkko, jonka käyttö vaatii salasanan, tyypillisesti langaton. Esimerkiksi kirjastolla tai kotona oleva langaton verkko, joka suojattu asianmukaisesti (WPA). Tietolaitteet yleensä muistavat salasanan seuraavalla kirjautumiskerralla automaaattisesti, mutta tämä riippuu laitteen ja verkon asetuksista. On suositeltavaa suojata kotiverkko salasanalla, jotta verkkoa ei käytetä luvatta vääriin tarkoituksiin.

Salasanan palautus, salasanan nollaaminen: Lähes jokaisella palvelulla on mekanismi, jolla unohtuneen salasanan voi palauttaa omaan sähköpostiin. Salasanan nollausta on hyvä käyttää myös silloin, kun epäilee jonkun kaapanneen Palautustoiminnolle annetaan palveluntarjoajan verkkosivulla oma käyttäjätunnus tai sähköpostiosoite, jolla palveluun on aiemmin rekisteröity. Palvelu lähettää sähköpostiin ohjeet salasanan palautusta varten.

Salasanan vahvuus: Aika, joka kuluu salasanan murtamiseen tai erilaisten vastaavien salasanojen lukumäärä. Esimerkiksi kymmenen merkkiä pitkä salasana tarkoittaa käytännössä noin 10 000 000 000 erilaista mahdollisuutta, kun käytössä ovat isot ja pienet kirjaimet, numerot ja erikoismerkit kuten !, + ja %. Turvallinen salasana kotikäyttäjälle on kirjoitushetkellä pituudeltaan yli 12 merkkiä ja sisältää kaikkia edellisiä merkkejä.

Salasanojen hallinta: Menetelmä, jolla pidetään kirjaa lukuisista verkkopalveluiden ja muiden palveluiden käyttäjätunnuksista ja salasanoista. Yksi tapa on käyttää salasanarunkoa, johon lisätään osa vastaavan palvelun nimeä. Jos runko olisi muotoa Ruotu45Cask) ja palvelun nimi Facebook, voisi FB:n salasana olla Ruotu45FacCask). Jokaisella palvelulla tulisi olla yksikäsitteinen salasana.

Salattu yhteys: Katso suojattu yhteys.

Salauksen purkaminen: Katso dekryptaus.

Salaus: Katso tiedon salaus.

Salausavain: Avain eli joukko matemaattisia sääntöjä, joka mahdollistaa salatun viestin muuttamisen ymmärrettävään muotoon viestin vastaanottajan päässä

Salausmenetelmä: Tapa suorittaa tiedon salaaminen eli koodata lähetettävä viesti salakielelle, josta ei voida päätellä alkuperäistä sisältöä. Esimerkiksi julkisen avaimen kryptografia ja sen käytännön sovellus RSA.

Sammuttaminen: Laitteen virtojen kytkeminen pois päältä, yleensä fyysisestä virtakytkimestä. Katso myös valmiustila.

Samsung: Eteläkorealainen laitevalmistaja, joka kehittää ja tuottaa mm. Android-älypuhelimia ja -tabletteja, kannettavia tietokoneita sekä tietokoneiden osia.

S-ATA, SATA: Väylä ja liitäntä, johon tietokoneen kiintolevy yhdistetään (Serial ATA). Sisältää useita standardeja, mm. SATA I, II ja III. Standardit ovat taaksepäin yhteensopivia.

SCART: Näyttöliitännän standardi ja kaapeli, joka ei pysty näyttämään teräväpiirtotasoista kuvaa. Oli suosittu liitäntätyyppi esimerkiksi DVD-soittimissa ja pelikoneissa ennen HDMI:n tuloa markkinoille. Tunnetaan myös nimellä Euro-AV-liitin.

SD, SD-kortti: Muistikortti, jota käytetään mm. digikameroissa sekä mobiililaitteissa (secure digital). Esimerkiksi Android-laitteet sisältävät muistikorttipaikan, yleensä microSD-kortille. SD-kortteja on useaa erilaista tyyppiä, esimerkiksi SDHC ja SDXC.

SDHC: Muistikortti (SD-kortti, jonka maksimikapasiteetti on 32 gt (secure digital high capacity). Yleinen esimerkiksi digikameroissa ja mobiililaitteissa. Väistymässä uudemman SDXC-standardin tieltä.

SDXC: Muistikortti (SD-kortti, jonka maksimikapasiteetti on 2 tt. Yleinen esimerkiksi digikameroissa ja mobiililaitteissa.

Second Life: Maailman suurin käyttäjien luoma virtuaalimaailma, jota hallinnoi yritys Linden Lab. Esimerkiksi useat Yhdysvaltain yliopistot ovat Second Life:ssa ns. "virtuaalikampuksilla". Käyttäjä voi ostaa virtuaalirahaa, jolla hän pystyy rakentamaan maailmaan oman talon ja ostamaan vaikkapa virtuaalisen saaren.

Selaaminen: Internetin käyttöä selaimen avulla (browse). Satunnaisesta selailusta ja verkkosivujen lueskelusta käytetään myös termiä surffaaminen.

Selaimen osoitekenttä: Yleensä selainikkunan yläosassa oleva tekstikenttä, johon kirjoitetaan verkkosivun osoite. Osoitekentässä on hakutoiminto.

Selain: Sovellus, jolla selataan eli käytetään Internetiä. Esimerkiksi Chrome, Firefox, Safari ja Internet Explorer. Kirjoittamalla selaimen osoiteriville verkko-osoitteen ottaa selain yhteyden palvelintietokoneeseen, jossa sivu(tiedosto) konkreettisesti on ja palvelin lähettää sivun takaisin selaimelle verkon kautta. Viestintä on nopeaa: esimerkiksi Keski-Euroopasta sivun palauttaminen Suomeen voi viedä noin 0,1 sekuntia.

Selainikkuna: Ohjelmaikkuna, jossa selainta käytetään.

Selaimen lisäosa: Selaimeen asennettava lisäosa.

SEO: Katso hakukoneoptimointi (search engine optimization).

Sergey Brin: Googlen toinen perustaja ja Stanfordin yliopiston kasvatti.

Serveri: Katso palvelin.

Seuraaminen: Esimerkiksi yhteisöpalvelussa Twitter käyttäjä seuraa muita tahoja eli hänen aikajanalleen ilmestyvät seurattavien viestit sitä mukaa, kun he lähettävät palveluun sisältöä kuten tekstiä ja kuvia.

SFTP: Turvallinen protokolla tiedostojen siirtoon verkkoyhteyden kautta (secure file transfer protocol). Esimerkiksi verkkopankit käyttävät SFTP:tä tai vastaavaa turvallista järjestelmää tärkeiden tietojen siirtoon. Tunnetaan myös nimellä SSH file transfer protocol.

SHA-1: Matemaattinen menetelmä tiedoston tarkistussumman laskemiseksi. Käytetään tiedon eheyden varmistamiseen, kun tietoa siirretään tai kopioidaan uuteen sijaintiin. Laajalti käytössä.

Sheets (Google): Googlen palvelu, jolla tehdään taulukkolaskentaa. Esimerkiksi Forms-kyselyistä saatuja tuloksia voi suoraan siirtää Sheets-palveluun taulukkolaskentaa varten. Sheets on käytettävissä selaimella ja mobiilisovelluksilla (Android, iOS).

Shell: Termiä käytetään usein Unix-ympäristön erilaisista komentoriveistä kuten mm. chs, bash ja zsh. Shell-komennoilla voi tehdä monipuolista tietojen järjestelyä kohtuullisen vähällä työllä, kun järjestettävä tietoa on paljon.

Sijaintitiedot: Tietolaitteen sijainti, joka paikannetaan yleensä GPS:n tai GLONASS:n avulla. Useat sovellukset vaativat toimiakseen sijaintitiedon (esimerkiksi kartta- ja navigointisovellukset), mutta eivät kaikki. Esimerkiksi Facebook-päivitykseen on mahdollista liittää mukaan sijainti, josta päivitys tehdään, mutta se ei ole pakollista.

Siirtoyhteyskerros: Fyysisen kerroksen yläpuolella ja sen toimintoihin kiinteästi liittyvä OSI-mallin eli verkon toimintaa selittävän mallin toinen kerros. Kerroksen tarkoituksena ovat mm. tiedonvälityksen mahdollistaminen eri toimijoiden välillä sekä vikojen havaitseminen fyysisen kerroksen toiminnoissa.

SIM-kortti: Laitteessa oleva datayhteyskortti, jolla käytetään operaattorin hallinnoimaa verkkoa (Sonera, Elisa; ulkomailla muu operaattori maasta riippuen). SIM-kortteja on eri kokoluokissa: luottokortin kokoinen SIM, Mini-SIM Micro-SIM ja Nano-SIM.

SIM-korttipaikka: Fyysinen paikka, jonne SIM-kortti asetetaan. Kaikissa älypuhelimissa on SIM-korttipaikka, mutta osa tablet-laitteista käyttää verkkoa vain WLAN-yhteyden kautta eikä sisällä SIM-korttipaikkaa. Joissakin kannettavissa tietokoneissa on myös SIM-korttipaikka.

Sisäinen laite: Osa, joka on laitteen sisällä. Esimerkiksi äänikortti voi olla koneen sisäinen tai ulkoinen eli fyysisesti laitteen ulkopuolella (liitetään esimerkiksi tietokoneen USB-porttiin).

Sisäinen muisti, Sisäinen tallennustila: Tallennustila laitteen sisäisessä muistissa eli esimerkiksi kiintolevyllä, ei ulkoisilla oheislaitteilla kuten esimerkiksi muistikortilla tai verkkolevyllä. Usein mobiililaitteiden tallennustilasta puhuttaessa.

Sisäinen uhka: Tietoturvariski, joka aiheutuu esimerkiksi yrityksen sisäisen toimijan, kuten työntekijän tahallisesta tai tahattomasta virheellisestä toiminnasta. Sisäinen uhka voi olla erittäin ongelmallinen, sillä järjestelmien kehittäjillä on laajat käyttöoikeudet tietoihin eikä ole helppoa varmistaa, että he toimivat kaikkien sääntöjen mukaisesti.

Sisäänkirjautuminen: Katso kirjautuminen.

Sisäänrakennettu: Katso integroitu.

Sites (Google): katso Google Sites

Sivuhistoria: Selaimeen tai pilvipalveluun tallennetut verkkosivut, joilla käydään usein tai jotka muuten ovat tarpeellisia omassa käytössä. Nykyään sivuhistoria synkronoituu laitteelta toiselle palveluun kirjauduttaessa (esimerkiksi Chrome-selain).

Skaalautuminen: Objektin, esimerkiksi kuvan koon muuttuminen, kun kuvaa suurennetaan tai pienennetään. Hyvin skaalautuva kohde säilyttää käytön näkökulmasta oleelliset ominaisuutensa myös skaalattaessa. Esimerkiksi vektorigrafiikalla toteutettuja kuvia voi skaalata mielivaltaisen paljon ja niiden tarkkuus säilyy saman, mutta rasterigrafiikalla tehtyjen kuvien tarkkuus heikkenee, kun niitä suurennetaan (pikselien fyysinen koko kasvaa).

Skanneri: Oheislaite, jolla digitoidaan paperisia asiakirjoja tai valokuvia. Esimerkiksi älypuhelimiin on olemassa skannerisovelluksia ja puhelimien kameroiden tarkkuudet riittävät hyvässä valaistuksessa perustason skannaukseen. Myös takuukuiteista on kätevä skannata digitaaliset kopiot talteen.

Skype: Palvelu, jolla voi soittaa näköpuheluja ilmaiseksi verkon välityksellä. Sisältää myös pikaviestimen. Skype on saatavissa sekä tavalliselle tietokoneelle että mobiililaitteille.

Slides (Google): Googlen palvelu, jolla tehdään esitysgrafiikkaa. Esimerkiksi usean ihmisen yhteistyöprojekti onnistuu, sillä kaikki voivat muokata samaa dokumenttia ja muutokset päivittyvät jokaiselle lähes reaaliajassa. Slides on käytettävissä sekä selaimella että mobiilisovelluksilla (Android, iOS).

Small Caps: Kirjaimia tekstissä, jotka ovat korkeudeltaan suurin piirtein samaa kuin pienet kirjaimet mutta ulkoasultaan kuin isot kirjaimet. Small caps -kirjaimia käytetään erityisen ulkoasun saavuttamiseksi tai joskus korostamiseen. Katso myös lihavointi, kursivointi ja tekstin kallistus.

SMTP: TCP:hen pohjautuva protokolla, jota käytetään viestien lähettämiseen sähköpostipalvelimien kesken. Katso myös lähtevän postin palvelin.

Softa, Software: Katso sovellus. Voi tarkoittaa myös käyttöjärjestelmää.

Sonera: Palveluntarjoaja, joka tutkii ja kehittää verkkoyhteyksiä Suomessa sekä myy mm. liittymiä, tietolaitteita sekä niihin liittyviä muita palveluja. Joskus liittymän ja laitteen saa kuukausimaksulla paljon edullisemmin kuin erikseen ostettuna, mutta ostoon liittyy tietyn mittainen sopimuskausi.

Sosiaalinen hakkerointi tai manipulointi: Käyttäjän tietojen "kalastelua" käyttämällä hyödyksi Internetin yhteisöpalveluja ja muita palveluja kuten sähköpostia. Käyttäjä yritetään saada luovuttamaan luottamuksellista tietoa taholle, jolla ei ole oikeutta päästä tietoon käsiksi. Hyökkääjä voi esimerkiksi teeskennellä olevansa pankin tai muun instituution edustaja, joka tarvitsee tietoja toimintojen suorittamiseen.

Sosiaalinen media: Yleistermi nykyaikaisille vuorovaikutteisen viestinnän kanaville kuten Facebook, Twitter ja Instagram. Palveluissa hyväksytään ihmisiä kavereiksi tai seurataan heitä, jolloin palvelu lähettää automaattisesti henkilöiden viestit omalle aikajanalle. Palveluiden yksi päämäärä on yhdistää samalla tavoin ajattelevia ihmisiä ja kannustaa heitä eteenpäin pyrkimyksissään.
Sovellus (Ohjelma): Laitteessa käytettävä jokseenkin itsenäinen juttu, jolla on oma tarkoituksensa tietojen käsittelyssä. Esimerkiksi tekstinkäsittely, kuvankäsittely tai vastaava. Mobiililaitteilla käytetään käsitteitä mobiilisovellus tai app.
Sovellusikkuna: Ikkuna tai ohjelmaikkuna, jossa sovellus toimii. Esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmä on nimetty ikkunoidensa mukaan. Periaate on ollut keskeinen Windowsin graafisessa käyttöliittymässä jo ensimmäisen Windowsin julkaisun ajoista lähtien 1980-luvulla.
Sovelluskehittäjä: Henkilö, henkilöt tai organisaatio, joka koodaa sovelluksia vapaa-ajallaan, työkseen tai molemmissa. Sovelluskehittäjä myös ylläpitää sovellusta eli julkaisee siihen liittyviä päivityksiä.
Sovelluskehitys: Katso ohjelmointi.
Sovelluksen kehittäjä: Katso sovelluskehittäjä.

Sovelluksen poistaminen: Sovelluksen tietojen poistaminen laitteesta (uninstall). Voi jättää jälkeensä tarpeettomia tiedostoja, jotka hidastavat laitteen toimintaa myöhemmin.

Sovellusalusta: Katso käyttöjärjestelmä.

Sovelluskauppa: Sovellus, jonka kautta asennetaan muita sovelluksia. Esimerkiksi Google Play Store Androidilla ja App Store iOS-käyttöjärjestelmällä. Sovelluskaupasta asennetut sovellukset eivät yleensä sisällä haittaohjelmia, mutta voivat pyytää kummallisia käyttöoikeuksia, esimerkiksi webkameran jatkuva käyttö tai vastaava. Sovelluskaupasta voi ostaa sekä ilmaisia että maksullisia sovelluksia. Sovelluksen lataamista ja asentamista kutsutaan ostotapahtumaksi ja siitä jää merkintä käyttäjätilille (helpottaa esimerkiksi uuden laitteen käyttöönotossa).

Sovelluspäivitys: Katso ohjelmistopäivitys.

Sovellusten tietoturva: Sovelluksissa huomioitavat tietoturvaan liittyvät ratkaisut. Näihin käyttäjä ei yleensä voi vaikuttaa, paitsi ehkä selaimen tapauksessa poistamalla joitakin toimintoja käytöstä (evästeet, javascript) ja jättämällä epämääräiset sivustot omaan rauhaansa.

Spotify: Musiikin suoratoistopalvelu, joka toimii freemium-mallilla. Palvelu on saatavilla sekä tavallisille tietokoneille että mobiililaitteille.

SSD: Uudehko kiintolevytyyppi, joka perustuu fysiikan näkökulmasta puolijohdetekniikkaan. SSD-levyt ovat nopeampia käyttää kuin HDD-levyt, mutta niiden tallennuskapasi-teetti on yleensä pienempi ja ne maksavat gigatavua kohden enemmän. SSD on tyypillinen kannettavissa tieto-koneissa.

SSID: Langattoman lähiverkon eli WLAN-verkon verkkotunnus, joka yksilöi verkon. Tunnuksen avulla kirjaudutaan esimerkiksi nettikahvilan verkkoon tai kotona olevaan verkkoon.

Statuspäivitys: Oman "tilatiedon" lähettäminen sosiaalisen median palveluun, joka sisältää esimerkiksi valokuvia, videopätkiä, linkkejä verkkoon ja mainitsee muita saman palvelun käyttäjiä. Esimerkiksi Facebook-päivitys tai Twitter-päivitys.

Steve Jobs 1955–2011: Applen perustaja. Visionääri, joka halusi luoda mahdollisimman hyviä tuotteita. Rakensi yhdessä Steven Wozniakin kanssa maailman ensimmäisen henkilökohtaisen tietokoneen, Apple I:n. Palattuaan Applen johtoon 1990-luvun lopulla Jobs aloitti kehitystyön, jonka aikana Apple on noussut yhdeksi maailman arvokkaimmista teknologiayrityksistä.

Steven Wozniak: Toinen Applen perustajista ja ensimmäisen henkilökohtaisen tietokoneen (Apple I) kehittäjä. Steve Jobsin visio soveltui hyvin yhteen Wozniakin teknisen asiantuntemuksen kanssa, ja tämä teki Applesta erittäin menestyksekkään jo yrityksen alkuaikoina 1970-luvun loppupuolella. Wozniak työskenteli ennen Apple IBM:llä.

Streamaus: Yleensä videon (myös musiikin) lähettäminen verkkoon suorana lähetyksenä esimerkiksi viihdetapahtumasta tai uutislähetyksenä.

Sulautettu järjestelmä: Käyttöjärjestelmä tai muu koneen (kodinkone tms.) toiminnan taustalla oleva tietokonepohjainen systeemi, joka mahdollistaa vaaditut toiminnot (Embedded system). Esimerkiksi lähes jokaisessa älytelevisioissa on taustalla Linux-käyttöjärjestelmään pohjautuva ohjelmisto.

Suljettu lähdekoodi: Koodia, joka ei ole avointa vaan luetaan esimerkiksi yrityksen pääomaksi. (Closed source). Suljetun koodin käyttö voi olla perusteltua esimerkiksi tietoturva- tai pankkisovelluksissa.

Suojattu yhteys: Yhteystapa kahden tietolaitteen välillä, jossa lähetettävä tieto on salattu. Jos krakkeri pääsee salattuun tietoon käsiksi, hän ei saa siitä mitään selkoa ilman salauksen purkamiseen tarvittavia menetelmiä.

Suoratoisto, Suoratoistopalvelu: Verkkopalvelu, jonka kautta toistetaan sisältöä, useimmiten elokuvia tai musiikkia suoraan verkkoyhteyden yli. Tyypillisesti kuukausimaksullinen viihdepalvelu kuten Spotify tai Netflix, joskus myös ilmainen kuten Yle Areena. Suoratoistopalvelun käyttö vaatii elokuvien tapauksessa nopean ja tasalaatuisen verkkoyhteyden, esimerkiksi laajakaistan.

Suorita-ikkuna (Windows): Toiminto, jolla käynnistetään ohjelmia Windows-käyttöjärjestelmässä suoraan. Suorita-ikkuna tulee näkyville pikakomennolla WinLippu-R. Kirjoittamalla ikkunaan esimerkiksi downloads ja painamalla Enter aukeavat Ladatut tiedostot.

Suoritettava ohjelmatiedosto / tiedosto: Tiedosto, joka suoritetaan tietokoneella esimerkiksi sovelluksen asennuksen yhteydessä. Windows-koneella EXE-tiedostot.

Suoritin: Tietolaitteen sydän (central processing unit, processor). Komponentti, joka tekee laskutoimitukset eli suorittaa ohjelmoidut käskyt, jotka laitteelle annetaan. Jokaisessa tietokoneessa on suoritin, myös oheislaitteissa kuten tulostimissa ja skannereissa. Suorittimen nopeuteen vaikuttavat erityisesti kellotaajuus (esimerkiksi 2,5 GHz) ja suoritinyksikköjen eli ydinten lukumäärä (katso moniydinsuoritin). Käytännössä nopeus riippuu siitä, millaisia sovelluksia käytetään eli pystyvätkö sovellukset hyödyntämään esimerkiksi useamman ytimen rinnakkaista laskentatehoa.

Suoritinyksikkö: Katso ydin. Tarkoittaa tilanteesta riippuen joskus myös suoritinta.

Suoritus: Tietolaitteen suoritin suorittaa käyttäjän komentoina antamia laskuja aina peräkkäin ja joskus myös rinnakkain, jos kyseessä on moniydinsuorittin). Mahdollisuus automatisoida toimintoja tietokoneella perustuu matemaattiseen teoreemaan, jonka perusteella mikä tahansa loogisesti pätevä ongelma voidaan ratkaista vastaamalla riittävän monta kertaa peräkkäin kyllä tai ei sopivasti muotoiltuihin kysymyksiin. Kyllä-ei-valinnat realisoituvat tietokoneessa sähkövirran ollessa päällä tai pois ja yhdistämällä miljardeja toimivia yksikköjä saadaan tehtyä melkein mitä tahansa.

Suorittimen kellotaajuus: Katso kellotaajuus.

Suoritusoikeus: Oikeus suorittaa ohjelma, Windowsissa esimerkiksi asennustiedosto eli EXE-päätteinen tiedosto. Suoritusoikeus ei anna mahdollisuutta muokata tiedoston sisältöä, siihen tarvitaan kirjoitusoikeus. Katso myös lukuoikeus.

Suosikit: Monissa sovelluksessa voi merkitä usein käytettyjä resursseja muistiin. Esimerkiksi selaimessa on sivuhistoria, jonne suosituimmat sivut tallennetaan. Suosikeille on hieman erilaisia toimintoja riippuen sovelluksesta, mm. haku suosikkien joukosta ja muistiinpanojen lisääminen suosikkien yhteyteen.

Supertietokone: Erittäin tehokas ja yleensä myös kallis tietokone. Käytetään teollisuudessa ja tutkimuksessa. Tietotekniikan erittäin nopean kehityksen voi havaita esimerkiksi siitä, että vuonna 2015 noin sadan euron älypuhelin on huomattavasti tehokkaampi kuin 1980-luvulla 15 miljoonaa maksanut supertietokone.

Surffaaminen: Katso selaaminen. Tarkoittaa erityisesti verkkosivujensatunnaista lueskelua ilman sen tarkempaa päämäärää ja esimerkiksi kiinnostavien linkkien klikkailua.

SVG: Vektorigrafiikan tiedostomuoto, jolla on hyvä tallentaa suoraviivaisia muotoja. Skaalautuva eli kuvan kokoa voi muuttaa tarkkuuden pysyessä ennallaan. Käytetään mm. logoissa, maiden lipuissa sekä painatuksissa, yleisemmin tilanteissa joissa tarvitaan samasta kohteesta eri kokoisia ilmentymiä tarkalla laadulla ja verraten pienessä tallennustilassa. Tiedostopääte .svg. Sovelluksella Inkscape voi luoda ja muokata SVG-tiedostoja.

Sylimikro: Katso kannettava tietokone.

Synkronointi: Tietojen pitäminen ajan tasalla, kun niitä käsitellään eri laitteilla kuten tietokoneet, älypuhelimet ja tabletit (synchronization, sync). Esimerkiksi tiedon lähettäminen pilvipalvelussa automaattisesti kaikille omille laitteille verkon kautta. Esimerkiksi digikuvien siirtyminen älypuhelimesta tabletille. Synkronointi tapahtuu automaattisesti, kun tietoa muokataan tai uutta tietoa tulee jollekin laitteelle. Microsoftin OneNote–palvelussa älypuhelimella kirjoitetut muistiinpanot ja niihin tehdyt muutokset siirtyvät tietokoneen ja tabletin OneNote-sovellukseen ja päinvastoin.

Syntaksi: Kieliasu koodia kirjoitettaessa, joka riippuu ohjelmointi- tai merkintäkielestä (syntax). Jos koodi ei ole täsmälleen syntaksin mukaista, ei sovellus ei tee sitä mitä oli tarkoitus, paitsi ehkä joskus vahingossa. Katso myös ohjelmointi.

Syvä web: Tavallisten hakukoneiden ulottumattomiin jääviä verkkosivuja kutsutaan syväksi webiksi (deep web). Koska sivut eivät ole HTML-muodossa eikä niihin ole linkkejä, hakurobotit eivät pääse niihin käsiksi. Esimerkiksi eduskunnan tai Finlexin tietopalvelut edustavat Suomessa syvää webbiä. Näiden sisältöä pääsee lukemaan vain käyttämällä palvelun omaa hakukonetta.

Sähköinen kalenteri: Kalenteri, joka sisältää tiedon digitaalisessa muodossa ja jota käytetään tietolaitteilla. Esimerkiksi Google-tilin yhteydessä käytettävä Google Calendar, jonka käyttö onnistuu niin selaimessa, älypuhelimessa kuin tablet-laitteessa. Sähköisen kalenterin etuina paperiseen ovat mm. toistuvien tapahtumien helppo muokkaus, muiden sähköisten kalenterien yhdistäminen omaan kalenteriin sekä kalenterin näkyvyys tarvittaessa muille ihmisille.

Sähköinen kirja: Kirja digitaalisessa muodossa eli sopivana tiedostona. Sähköisiä kirjoja luetaan lukulaitteella, esimerkiksi tablet-laite tai varta vasten lukemiseen suunniteltu laite kuten Kindle. Tyypillisiä sähkökirjojen tiedostomuotoja ovat mm. .epub ja .mobi, joskus myös PDF.

Sähköinen resepti: Lääkemääräys, jonka lääkäri laatii sekä allekirjoittaa sähköisesti ja joka tallennetaan keskitettyyn tietokantaan. Omia sähköisiä reseptejä voi tarkastella Omakanta-verkkopalvelussa. Tunnetaan joissakin yhteyksissä myös nimellä eResepti.

Sähköinen tunnistautuminen: Katso tunnistautuminen.

Sähköinen varausjärjestelmä: Tietojärjestelmä, joka huolehtii käyttäjän tietolaitteellaan tekemistä varauksista. Varaukset voivat koskea esimerkiksi lentokoneen istumapaikkoja tai lääkäriaikoja.

Sähköposti, Sähköpostipalvelu: Sähköisen viestinnän perustyökalu. Kehitetty alun perin 1970-luvulla tutkijoiden välisen viestinnän helpottamiseksi ja Yhdysvaltain armeijan tarkoituksiin. Sähköposti Tuli yleiseen käyttöön Internetin avautuessa julkiseen käyttöön 1990-luvun puolivälissä. Sähköpostiviestintä on saavuttanut lähes standardin yritysten välisessä viestinnässä ja on selkeästi virallisemmasa asemassa kuin esimerkiksi Facebook- ja Twitter-viestittely. Nykyään sähköpostit käyttävät lähes aina IMAP-protokollaa eli viestit synkronoidaan verkon kautta omille laitteille.

Sähköpostilaatikko: Kohde, johon sähköpostiviestit toimitetaan.

Sähköpostiohjelma: Sovellus, jolla käytetään sähköpostia. Tietokoneella esimerkiksi Mozilla ThunderBird tai Microsoft Outlook.

Sähköpostiosoite: Yksilöi sähköpostilaatikon, johon sähköpostiviestit toimitetaan. Osoite voi olla esimerkiksi muotoa jaska@gmail.com ja siinä on kolme osaa: Vapaavalintainen oma tunnus (jaska), @-merkki sekä verkkotunnus (gmail.com).

Sähköpostipalvelin: Tietokone tai -koneet, jonka tehtävänä on huolehtia sujuvasta sähköpostiviestinnästä. Tarkoittaa lähtevän postin palvelinta ja saapuvan postin palvelinta.

Sähköpostisovellus: Katso sähköpostiohjelma.

Sähköpostitili: Sähköpostiosoite ja siihen liittyvä salasana. Tilille kirjautumalla pääsee tarkastelemaan omalle tunnukselle saapuneita ja sieltä lähetettyjä sähköpostiviestejä.

Sähköpostiviesti: Sähköpostilla lähetetty tai vastaanotettu viesti. Modernit sähköpostiohjelmat (Outlook, Thunderbird tms.) osaavat automaattisesti järjestää viestit viestiketjuiksi, joista on nopea tarvittaessa tarkistaa, mistä on aiemmin keskusteltu ja kenen kanssa.

T


Taaksepäin yhteensopivuus: Tilanne, jossa uudemman standardin liitäntä hyväksyy myös vanhemman standardin laitteen käytön. Esimerkiksi tietokoneen USB 3.0-porttiin voi kytkeä USB 2.0-muistitikun, mutta tikku toimii vain USB 2.0:n nopeudella. Vastaavasti Blu-ray-soittimet ovat taaksepäin yhteensopivia DVD-levyille eli DVD-elokuvia voi katsoa myös Blu-ray-soittimella.

Tablet: Tietokone, jossa on kosketusnäyttö eikä omaa näppäimistöä. Soveltuu hyvin verkon sisältöjen seuraamiseen (lukeminen, liikkuva kuva, musiikin kuuntelu) ja vähemmän hyvin kirjalliseen tuottamiseen. Jos tabletilla kirjoittaa paljon, voi erillinen näppäimistö olla tarpeen. Tablettien näytöt ovat yleensä jonkin verran tarkempia kuin kannettavien tietokoneiden näytöt sekä ulkoiset näytöt. Useat tabletit sisältävät vain WLAN-yhteyden: nämä mallit ovat edullisempia kuin muuten samanlaiset SIM-korttipaikan eli datayhteyden sisältävät mallit.

Tallennus: Tiedon varastointi tallennusmedialle. Esimerkiksi pilvipalveluita käyttävissä järjestelmissä tallennus on tyypillisesti automaattista ja tiedot myös synkronoituvat tietolaitteelta toiselle.

Tallennuskapasiteetti: Katso tallennustila.

Tallennusmedia: Kiintolevy tai oheislaite, jolle tieto tallennetaan. Esimerkiksi optinen levy (CD / DVD / Bluray), muistitikku, muistikortti tai ulkoinen kiintolevy.

Tallennusmuoto: Koodaustapa, jossa tieto tallennetaan tallennusmedialle, esimerkiksi kiintolevylle. Tallennusmuodon yksilöi tiedostopääte kuten esimerkiksi .docx tai .pdf. Ihmiselle samalta näyttävä tieto voi olla koodattu hyvinkin eri tavoin, joskus enemmän tai vähemmän fiksusti. Esimerkiksi parin megatavun kokoisen, paljon pieniä yksityiskohtia sisältävän digikuvan tallentaminen vektorigrafiikkana eli esimerkiksi SVG-muodossa voi viedä kymmeniä megatavuja tilaa, koska vektorigrafiikka järjestelee tiedon tallennuksen eri tavoin. Toisaalta suoraviivaiset muodot kuten logot ja vastaavat voivat vektoreina viedä vain pienen murto-osan vastaavasta rasterigrafiikan kuvan tallennustilasta.

Tallennuspaikka: Esimerkiksi fyysinen sijainti, verkkosijainti tai kiintolevyn tiedostosijainti, jonne tietoa tallennetaan. Fyysinen sijainti voi tarkoittaa vaikkapa kiintolevyä, muistikorttia tai muistitikkua. Verkkosijainti käyttää mahdollisesti pilvipalvelua tai verkkolevyä ja tiedostosijainti on esimerkiksi Windows-tietokoneella kansio Omat tiedostot.

Tallennustila: Tietolaitteen sisältämän kiintolevyn sisältämä tila eli koko. Mobiililaitteissa tilaa on tyypillisesti vähän verrattuna tavallisiin tietokoneisiin, luokkaa 16–128 Gt. Tietokoneen sisältämä kiintolevytila on 128–2000 Gt ja koneeseen voi tarvittaessa vaihtaa suuremman kiintolevyn, toisin kuin mobiililaitteeseen.

Tarkistussumma: Lähes yksikäsitteinen tiedostolle matemaattisesti muodostettava merkkijono, joka kertoo, onko tiedoston sisältämä tieto muuttunut esimerkiksi tiedonsiirrossa tai tiedon varastoinnin aikana. Esimerkiksi pilvipalvelut käyttävät tarkistussummia taustalla tiedon toimivan synkronoinnin vahvistamiseksi (ei näy millään tavoin käyttäjälle). Tarkistussummia ei tarvitse itse laskea juuri koskaan. Tekniikoita ovat mm. MD5 sekä SHA-1.

Taulukkolaskenta: Tapa käsitellä suuria tietomääriä pienellä työllä, kunhan tieto on järkevästi järjestetty. Taulukkolaskentasovelluksia ovat esimerkiksi Excel, Numbers ja Sheets.

Taulutelevisio: Televisio, jossa on LCD- tai LED-paneeli ja joka on syvyyssuunnassa kapea kuin taulu. Esimerkiksi älytelevisiot ovat taulutelevisioita, joissa on lisäksi tietokone sulautettuna järjestelmänä.

Taulutietokone: Katso tablet.

Tavallinen tietokone: Tarkoittaa pöytätietokonetta tai kannettavaa tietokonetta eli yleisemmin kuluttajalle suunnattua henkilökohtaista tietokonetta siinä muodossa, kun se tunnettiin ennen mobiililaitteiden esiinmarssia. Laitteen käytön välineinä ovat yleensä hiiri ja näppäimistö.

Tavu: Tiedon tallennutilan perusyksikkö. Tavu on erittäin pieni tallennustila ja yleensä käytetään kilotavuja kt, megatavuja Mt, gigatavuja Gt ja teratavuja Tt. Yksi tavu on kahdeksan (8) bittiä eli 1 t = 8 b.

TCP: Yksi Internetin tärkeimmistä tiedonsiirron protokollista (Transmission Control Protocol). Mahdollistaa luotettavan ja virhetarkistetun tiedon siirtämisen verkon yli. Esimerkiksi WWW ja sähköposti rakentuvat TCP:n varaan.

TCP/IP: Tärkeimmät tiedonsiirron protokollat, jotka vaikuttavat Internetin toiminnan taustalla (Internet Protocol Suite). Yhdessä ne mahdollistavat IP-pakettien luotettavan ja virhetarkistetun tiedonsiirron verkon yli. Katso myös OSI-malli.

Teamviewer: Sovellus, jolla otetaan etäyhteys toiseen tietolaitteeseen.

Tehdasasetukset: Tila, jossa tietolaite on kaupasta ostettaessa eli uutena. Mobiililaitteen ja Windows 8.1 –tietokoneen voi verraten helposti palauttaa tehdasasetuksille asetusvalikosta. Katso myös formatointi.

Tehokäyttäjä: Käyttäjä, joka käyttää tietolaitteiden ominaisuuksia ja toimintoja keskimääräistä enemmän. Esimerkiksi tietotekniikka-alan ammattilainen tai aktiivinen harrastaja. Termi on huonosti määritelty siinä mielessä, että tehokäyttö ei tarkoita suurta käytön määrää, vaan voi yhtä hyvin tarkoittaa syventymistä kapeaan erikoisalueeseen tai hyvin sujuvaa ja ergonomista, tuottavaa käyttöä.

Tekijänoikeusrikos: Teoksen käyttäminen luvatta esimerkiksi kaupallisiin tarkoituksiin. Katso lisenssi.

Tekstidokumentti: Dokumentti, joka sisältää yleensä pääosin muotoiltua tekstiä ja lisäksi voi sisältää esimerkiksi kuvia tai kuvaajia. Ei ole kuitenkaan tekstitiedosto. Katso myös tiedosto.

Tekstikenttä: Kenttä, johon voidaan kirjoittaa näppäimistöllä tekstiä ja mobiililaitteilla myös joskus sanella suoraan.

Tekstin kallistus: Tekstin korostamista kallistamalla kirjaimia (slanted). Eroaa kursivoinnista siinä, että kirjainten muoto on sama kuin alkuperäisessä fontissa. Katso myös typografia, lihavointi ja Small caps.

Tekstinkäsittely: Kirjallisen dokumentin työstäminen tai siihen tarkoitettu sovellus, esimerkiksi Microsoft Word. Tekstinkäsittelyn paradigma eli paperijulkaiseminen on joissakin yhteyksissä vanhentunut, sillä suuri osa julkaisuista tuotetaan verkkoon ja luetaan mobiililaitteilla. Tästä syystä suositaan yleisempiä, rakenteellisia merkintäkieliä kuten HTML ja Markdown. Esimerkiksi älypuhelimelta ei ole mielekästä lukea A4-kokoista dokumenttia, vaan tekstin ja kuvien oletetaan skaalautuvan sopivaan kokoon automaattisesti.

Tekstitiedosto: Tiedosto, jonka tiedostopääte on .txt (Windows) ja joka sisältää vain muotoilematonta tekstiä. Linux-käyttöjärjestelmässä tavallisilla tekstitiedostolla ei usein käytetä tiedostopäätteitä.

Tekstipohjainen: Tapa käyttää tietokonetta vain tekstin välityksellä ilman grafiikkaa kuten kuvia ja videoita. Esimerkkeinä IRC ja tekstipohjainen Linux-käyttöjärjestelmä.

Tekstipohjainen käyttöliittymä: Tapa käyttää tietokonetta, jossa näytöllä näkyy vain komentorivin tekstiä. Tavallinen palvelimien käyttöympäristö. Vaatii tietokoneelta melko pienet resurssit toimiakseen.

Teratavu: Tiedon tallennuksen yksikkö. Merkitään 1 Tt. Yksi teratavu eli tera on tuhat gigatavua, 1 Tt = 1000 Gt.

Teräväpiirto, Teräväpiirtotarkkuus: Kuvanlaatu, jossa resoluutio on vähintään 720p eli 1280 x 720 pikseliä. Yleisesti teräväpiirto-käsitettä käytetään Blu-ray-elokuvien yhteydessä, näissä tarkkuus on 1080p eli 1920 x 1080 pikseliä.

Thunderbolt: Applen kehittämä liitäntätyyppi, jolla oheislaitteita liitetään Applen laitteisiin. Thunderbolt käyttää fyysisesti samanlaista liitäntää kuin Mini DisplayPort ja se on taaksepäin yhteensopiva Mini DisplayPortin kanssa, mutta ei toisin päin eli MiniDP–liitäntään ei voi kytkeä esimerkiksi Thunderbolt-näyttöä.

Thunderbolt-liitäntä: Katso Thunderbolt.

Thunderbolt-näyttö: Näyttö, jossa on Thunderbolt-liitäntä. Esimerkiksi Applen Thunderbolt Display 27".

Tiedon abstrahointi: Jätetään tietoon liittyvät tarkat yksityiskohdat kertomatta tai kuvailematta, jotta kokonaiskuva selitettävästä asiasta tai ilmiöstä näkyy paremmin kuuntelijalle. Erittäin tärkeä taito nykyään, sillä tekniikan pohjimmaisen (fysikaalisen) toiminnan syiden selvittäminen on useissa tilanteissa erittäin suuren työn takana eikä juuri vaikuta tietolaitteen tai palvelun käyttöön käyttäjän tasolla. Usein laitteiden tekniset yksityiskohdat ovat käyttäjän ulottumattomissa, sillä ne pohjautuvat mikro- ja nanoelektroniikan sähkökomponentteihin.

Tiedon eheys: Kuvaa sitä, kuinka hyvin tieto säilyttää täsmälleen alkuperäisen muotonsa (integrity). Digitaalinen tieto ei koe degeneraatiota eli laadun heikkenemistä samalla tavalla kuin esimerkiksi nauhalta toiselle kopioitava analoginen ääninauhoite, vaan kopiolla on täsmälleen samat ominaisuudet kuin alkuperäisellä tiedolla.

Tiedon lähettäminen: Katso Lataaminen verkkoon.

Tiedonlouhinta: Hyödyllisen tiedon ja tietojen yhteyksien löytämistä suuresta määrästä dataa (data mining).

Tiedon luottamuksellisuus: Tiedon yksityisyys. Toisin sanoen, kuinka suurella varmuudella tietomme ovat vain "meidän" eivätkä ulkopuolisten toimijoiden hallinnassa ja käytettävissä.

Tiedon palautus: Jos esimerkiksi pöytätietokoneen kiintolevy hajoaa osittain, on joissakin tapauksissa mahdollista palauttaa tiedot. Tyypillinen ketju on kopioida Unix-tyylisen käyttöjärjestelmän komentorivityökalulla dd levy sektori sektorilta toiselle levylle ja käyttää tähän kopioon tiedon palauttamiseen erikoistunutta sovellusta, esimerkiksi Photorec tai TestDisk. Tämän jälkeen palautetut tiedostot järjestetään tyypeittäin komentorivityökaluilla (teksti, kuvat, elokuvat) ja poistetaan duplikaatit eli tiedostojen identtiset kaksoiskappaleet. Tiedon palauttaminen on epävarmaa, sillä alussa ei useinkaan tiedetä, kuinka pahasti levy on rikki ja miltä osin. Se on myös erittäin kallista ja suositeltavampaa on käyttää pilvipalvelua tai varmuuskopioida säännöllisesti.

Tiedon saatavuus: Kuinka hyvin omat tiedot ovat käytettävissä. Esimerkiksi pilvipalveluun tallennettuun tietoon pääsee käsiksi millä laitteella tahansa, kunhan tietää henkilökohtaisen kayttajatunnuksen ja salasanan. Tietoturvan näkökulmasta pilvi on hyvä asia, kun ajatellaan tiedon saatavuutta. Toisaalta tiedon luottamuksellisuus ei ole pilvipalvelussa (Google tms) kovin hyvä ainakaan kirjoitushetkellä.

Tiedon salaaminen tai salaus: Tiedon koodaaminen muotoon, josta informaatiota ei voida ymmärtää purkamatta salausta. Tietoliikenteen yhteydessä lähetettävä viesti enkoodataan (enkryptataan) salakielelle ennen lähettämistä ja salaus puretaan eli dekoodataan (dekryptataan) viestin saavuttua perille. Tyypillinen salausmenetelmä on esimerkiksi RSA. Katso myös lokaali kryptaus.

Tiedonsiirto: Tiedon vieminen uuteen sijaintiin. Esimerkiksi tiedostojen lähetys pilvipalveluun tai kopiointi ulkoiselle kiintolevylle.

Tiedonsiirtonopeus: Nopeus, jolla tieto siirtyy verkosta laitteelle (latausnopeus eli download) tai laitteelta verkkoon (lähetysnopeus eli upload). Kuluttajille myytävissä liittymissä ja muissa tiedonsiirron sopimuksissa latausnopeus on selvästi suurempi kuin lähetysnopeus.

Tiedonsiirtoprotokolla: Katso protokolla.

Tiedon synkronointi: Katso synkronointi.

Tiedon säilytys: Katso tiedon varastointi.

Tiedon varastointi: Tiedon säilyttäminen sopivalla tallennusmedialla (optinen levy, ulkoinen kiintolevy tms) tai esimerkiksi pilvipalvelussa. Pitkäaikainen varastointi erityisesti optisella medialla voi heikentää tiedon eheyttä eli käytännössä osa tiedosta voi korruptoitua.

Tiedon yksityisyys: Katso tiedon luottamuksellisuus.

Tiedosto: Tietoa koodattuna muotoon, jonka tietokone ymmärtää tarkoitetulla tavalla. Tiedostossa oleva tieto voidaan lukea (esimerkiksi PDF-tiedostot), tiedostoon voidaan kirjoittaa uutta tietoa (tekstitiedostot, Word-dokumentit) tai tiedosto voidaan suorittaa (EXE, MSI). Tiedosto sisältää esimerkiksi tekstiä, ääntä, kuvan tai elokuvan ja voi olla näiden jonkinlainen yhdistelmä.

Tiedostojärjestelmä: Tapa tai periaate, jonka mukaan tieto on järjestetty käyttöjärjestelmässä. Esimerkiksi Windows-koneissa tärkeää koneen perustoiminnan tietoa on sijoitettu kansioon *C:\Windows\System32*. Katso myös asennus.

Tiedostojen pakkaaminen: Tapa järjestää eli koodata tiedostoissa oleva tieto siten, että se vie vähemmän tallennustilaa kuin erilliset tiedostot. Käyttää tiettyä pakkausformaattia, esimerkiksi ZIP tai 7Z. Paketin etuna on se, että useita tiedostoja voidaan käsitellä ikään kuin yhtenä tiedostona. Haittapuolena pakattuja tiedostoja ei yleensä voi käyttää sellaisenaan, vaan paketti pitää purkaa ennen käyttö, yleensä samalla tai samankaltaisella sovelluksella kuin se pakattiin (esimerkiksi 7-Zip. Pakettien käyttö tiedon jakamisen yhteydessä on vähentynyt pilvipalveluiden käytön lisäännyttyä ja nykyään tiedostoja pakataan lähinnä varmuuskopioita tehtäessä (kuluttajat).

Tiedostomuoto: Tapa, johon tieto on koodattu. Tiedostomuodon yksilöi tiedostopääte.

Tiedostopääte: Tiedoston tunniste (file extension). Pääte kertoo mm. sen, millä sovelluksella tiedostoa voi käyttää ja kuinka tiedostossa oleva tieto on tietokoneen näkökulmasta järjestelty eli koodattu. Tiedostopäätteitä ovat esimerkiksi .docx, .pdf, .mp3 ja .html.

Tiedostopaketti: kokoelma tiedostoja, jotka on koodattu viemään vähemmän tallennustilaa kuin erilliset tiedostot. Pakattuja tiedostoja ei yleensä voi sellaisenaan käyttää, vaan paketti tulee purkaa erillisiksi tiedostoiksi. Purkamiseen käytetään yleensä samaa tai samankaltaista sovellusta kuin pakkaamiseen, esimerkiksi 7-Zip.

Tiedostosijainti: Katso kiintolevysijainti. Tiedosto voi sijaita kiintolevyn lisäksi oheislaitteella, kuten esimerkiksi muistitikulla, jossa on oma tiedostojärjestelmänsä. Kun käytetään pilvipalveluita, eivät tiedostosijainnit näy käyttäjälle läheskään aina: tietoja vain käytetään sopivien sovellusten sisällä.

Tieto: Laaja ja monikäsitteinen ilmaus. Tietotekniikan käyttäjän näkökulmasta tarkoittaa yleensä yhtä tai useampaa seuraavista: sähköpostit, yhteystiedot, kalenterimerkinnät, muistiinpanot, valokuvat tai muut tiedostot. Katso myös data ja metatieto.

Tietojärjestelmä: Katso tietokanta. Tietojärjestelmä voi sisältää useita tietokantoja, jotka liittyvät esimerkiksi yrityksen toiminnan näkökulmasta tärkeisiin segmentteihin.

Tietokanta: Tapa järjestää tietoa siten, että sitä voidaan hakea erilaisilla ilmaisuilla ja tuloksia ryhmitellä sopivasti (Database). Esimerkiksi IMDB eli internetin elokuvatietokanta pitää yllä erittäin laajaa tietokantaa elokuvista. Tietokantoja käytetään lähes kaikissa sovelluksissa, joissa on tarvetta tallentaa käyttäjän tietoja sekä muita tietoja myöhempää käyttöä varten.

Tietovarasto: Katso tietokanta.

Tietokone: Yleistermi, joka voi tarkoittaa mitä vain suorittimesta oheislaitteeseen. Käytetään usein lyhenteenä, kun puhutaan tavallisesta tietokoneesta. Monet laitteet, kuten esimerkiksi kodinkoneet, sisältävät tietokoneita. niitä kutsutaan laitteissa oleviksi sulautetuiksi järjestelmiksi. Tietokoneet suorittavat laskentaa toimintojen tekemiseen.

Tietokoneavusteinen suunnittelu: Tietolaitteiden käyttöä suunnittelutyössä, sen analysoinnissa ja optimoinnissa (computer-aided Design, CAD). Alalajeina mm. elektroninen suunnittelu (EDA), mekaaninen suunnittelu (MDA) ja tietokoneavusteinen mallintaminen (CAD).

Tietokoneen formatointi: Katso formatointi.

Tietokoneen näyttö: Näyttö, jota käytetään pöytätietokoneen kanssa tai kannettavan tietokoneen ulkoisena näyttölaitteena.

Tietokoneen tekemä toiminto: Yksi tai useampi suoritus.

Tietokoneen uudelleenasennus: Katso formatointi.

Tietokonepelaaja: Henkilö, joka pelaa pelejä tietolaitteella. Esimerkiksi Etelä-Koreassa pelaaminen on joillekuille ammatti, jolla he tienaavat kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Pelaaminen voi olla kilpailuhenkistä tai vapaa-ajan vietettä ja pelejä löytyy lähes jokaiseen makuun.

Tietokonevirus: Katso virus.

Tietokoneen osa: Tietokone rakentuu useista osista eli komponenteista. Näitä ovat mm. emolevy, suoritin, keskusmuisti, kiintolevy, näytönohjain ja verkkokortti. Osien tekniikka on mikroelektroniikan ja nanoelektroniikan kokoluokassa, joten esimerkiksi rikki mennyttä suoritinta ei voi korjata käsityöllä.

Tietokoneen rakentaminen: Koneen kokoaminen tietokoneen osista eli komponenteista. Yleensä tarkoitetaan pöytätietokoneiden rakentelua.

Tietokoneen ymmärtämä kieli: Katso konekieli.

Tietokoneen toiminta-ajatus: Katso Turingin kone.

Tietokoneohjelma: Katso sovellus.

Tietokonepohjainen: Tietokoneen lailla toimiva, tietokoneen toimintaan perustuva.

Tietolaite: Käytetään tässä teoksessa kuvaamaan käyttäjän päätelaitteita kuten tavallista tietokonetta, älypuhelinta tai tablettia. Lyhyesti sanoen laite, jolla käsitellään tietoa eli viestintälaite suuntaan tai toiseen, yleensä molempiin.

Tietolaitteen käytettävyys: Yleistermi, joka kuvaa tietolaitteen käyttökokemusta sekä myös tekemisen sujuvuutta ja tehokkuutta. Tähän kuuluvat tyypillisesti mm. ergonomiatekijät (säädettävät työpöydät, työrytmi, työtavat) ja opetellut käyttötekniikat kuten esimerkiksikymmensormijärjestelmä ja näppäinkomennot.

Tietoliikenne: Verkossa, tyypillisesti Internetissä, liikkuva tieto.

Tietoliikenneprotokolla: Katso protokolla.

Tietolähde: Lähde, jolta tietoa saadaan. Digitaalisessa maailmassa esimerkiksi verkkosivusto, video tai ääninauhoitus, reaalimaailmassa painettu kirja tai ihminen.

Tietopaketti: Katso IP-paketti.

Tietoturva: Monialainen kokonaisuus, joka käsittää mm. fyysisen tietoturvan, sovellusten tietoturvan, verkkoyhteyksien tietoturvan sekä käyttäjän enemmän tai vähemmän järkevän toiminnan. Tietoturvan osatekijöitä kuvaa esimerkiksi CIA-malli.

Tietoturva-aukko: Digitaalisten tietojen haavoittuvuus, jota voidaan käyttää esimerkiksi haittaohjelman levittämiseen. Tietoturva-aukko ei automaattisesti tarkoita, että laitteen käyttäjän olisi syytä lopettaa aukon sisältävän palvelun tai sovelluksen käyttäminen. Aukkoja korjataan tietoturvapäivityksillä.

Tietoturvahyokkays: Käyttäjän digitaalisen identiteetin väärinkäyttöä, järjestelmän resurssien kaappaamista tai hyödyllisen tiedon tuhoamista. Esimerkiksi tietoliikenteen tarkoituksenmukainen häirintä (dos, ddos) tai tietojärjestelmään tunkeutuminen ilman lupaa ja tietoturva-aukkojen hyväksikäyttö. Hyökkäyksiä suorittavat krakkerit, joista käytetään toisinaan nimitystä black hat.

Tietoturvaongelma: Digitaalisten tietojen haavoittuvuus eli tietoturva-aukko tai jo tapahtunut tietojen väärinkäyttö.

Tietoturvapäivitys: Päivitys, joka koskee laitteen, käyttöjärjestelmän tai sovellusten tietoturvaa. Nämä päivitykset kannattaa asentaa heti, kun ne tulevat saataville. Esimerkiksi Windows-järjestelmässä ne voi säätää asentumaan automaattisesti.

Tietoturvariski, Tietoturvauhka: Käyttäjän toiminta, sovelluksen ominaisuus tai muu ulkopuolinen tekijä, joka aiheuttaa käyttäjän tietoturvan näkökulmasta epävarman tilanteen. Esimerkiksi verkkopankin käyttö avoimessa langattomassa verkossa. Katso myös tietoturva-aukko.

Tietoturvaohjelmisto, Tietoturvasovellus: Joukko palveluita, jotka yhdessä pitävät yllä tietolaitteen ja käyttäjän tietojen tietoturvaa. Sisältää tyypillisesti paljon enemmän kuin virusten torjunnan, mm. sähköpostin suodatuksen ja palomuurin.

Tietotyyppi: Kertoo, mitä tyyppiä tieto on ja myös millaiseen muotoon se on koodattu. Tietotyypin yksilöi tiedostopääte. Esimerkiksi MP3 (.mp3) ja FLAC (.flac) ovat äänitiedostoja ja EXE (.exe) suoritettava ohjelmatiedosto Windows-koneella.

Tietoverkko: Toisiinsa liitettyjä tietokoneita ja oheislaitteita, jotka kommunikoivat keskenään. Verkon tiedonsiirtoprotokollat mahdollistavat yhteistyön käyttäjien välillä. Esimerkiksi kytkimen alla olevattietolaitteet ovat samassa aliverkossa eli paikallisessa verkossa ja näkyvät verkon ulkopuoliselle maailmalle vain yhtenä laitteena (yksi IP-osoite).

Tikku: Katso muistitikku.

Tili: Katso käyttäjätili.

Tilille kirjautuminen: Käyttäjätunnuksen ja salasanan kirjoittaminen, kun aloitetaan palvelun käyttö. Yleensä esimerkiksi selaimen asetuksista voi määrittää, tallennetaanko salasanat selaimen yhteyteen myöhempää samojen palveluiden käyttöä varten vai tarvitseeko salasanat kirjoittaa joka kerta uudestaan. Salasanojen hallintaan on olemassa sovelluksia, esimerkiksi Lastpass.

Tilin kaappaaminen: Krakkeri saa selville jonkin palvelun käyttäjän käyttäjätunnuksen ja salasanan ja alkaa käyttämään tiliä omiin tarkoituksiinsa. Tyypillisesti kaapatut tilit levittävät roskapostia tai haittaohjelmia. Paras tapa suojautua on käyttää riittävän turvallisia salasanoja.

Tilin omistaja: Katso käyttäjätilin omistaja.

Todennus: Prosessi, jossa varmistetaan käyttäjän oikeus käyttää resurssia tai palvelua. Todennus voidaan tehdä esimerkiksi käyttäjätunnuksella ja salasanalla, verkkopankkitunnuksilla tai biometrisesti.

Toiminto: Hieman epämääräinen käsite, joka voi tarkoittaa käyttäjän toimintoa tai suorittimen toimintoa eli yhtä tai useampaa suoritusta. Katso myös komento. Voi tarkoittaa myös sovelluksen ominaisuutta, esimerkiksi sovelluksessa Word

Toimisto-ohjelmisto: Sovellusten kokoelma toimistoasioiden hoitoon. Ensimmäinen suurta menestystä saavuttanut sovelluskonsepti, joka juontaa juurensa 1980-luvulle. Sisältää tavallisesti ainakin tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan sekä esitysgrafiikan työkalut. Lisäksi mukana voi olla esimerkiksi tietokantasovellus sekä piirtosovellus. Yleisesti käytössä olevia toimisto-ohjelmistoja ovat mm. Microsoft Office, Google Drive sekä OpenOffice ja LibreOffice.

Tor: Sovellus, joka mahdollistaa Internetin käytön anonyymisti (the onion router). Tor salaa käyttäjän sijainnin ja lähetetyt tiedot käyttäen protokollaa, joka tunnetaan nimellä sipulireititys, joka perustuu Yhdysvaltain armeijan tutkimukseen 1990-luvulla.

Tori.fi: Suomalainen käytetyn tavaran kauppaamiseen erikoistunut verkkopalvelu. Katso myös Huuto.net

Torrent, Torrent-tiedosto: Tiedosto, joka sisältää metatietoa muista tiedostoista (tiedostojen koko, lukumäärä, tyyppi ja niiden verkkosijainneista. Torrent-tiedostoja käytetään jakamaan tietoa asiakkaiden välillä (P2P), valitettavan usein myös luvattomasti.

Toteutustapa: Katso implementaatio.

Troijalainen (haittaohjelma): Haittaohjelma, joka taustalla aiheuttaa ongelmia. Troijalainen tulee tietokoneelle yleensä Internetistä ladatun ohjelman "kylkiäisenä" eikä välttämättä näy käyttäjälle lainkaan. Se voi esimerkiksi asentaa viruksen, avata portin järjestelmään tunkeutumista varten tai muuttaa järjestelmän toimintaa kummallisella tavalla, kuten vaikkapa tuhoamalla kaikki nykyiset ja tulevat Internetistä ladatut tiedostot automaattisesti.

Tt: Tiedon tallennuksen koon yksikkö, teratavu. Yleinen kiintolevyjen tallennustilasta puhuttaessa. Yksi teratavu on tuhat gigatavua, 1 Tt = 1000 Gt.

Tukea: Esimerkiksi HDMI tukee 4K-laatuista videota sekä Ethernetiä (supports). Tukeminen tarkoittaa mielessä antaa mahdollisuuden jollekin toiminnolle tai lopputulokselle.

Tukiasema: Laite, joka tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden yhdistää tietolaitteensa langattomasti paikalliseen verkkoon, joka on langallinen ja sitä kautta Internetiin (access point). Esimerkiksi ADSL-modeemi voi sisältää modeemin yhteydessä (samassa laitteessa) langattoman tukiaseman, jolloin usean tietolaitteen liittäminen verkkoon onnistuu kätevästi.

Tukipalvelu: Toimintamuoto, joka auttaa käyttäjää tietotekniikkaan liittyvissä ongelmatilanteissa. Tukipalvelu voi olla virtuaalinen (keskustelupalsta, yhteisöpalvelu tms) tai alan ammattilaisen tarjoama palvelu (tietokoneen korjaus, ohjelmistojen asennus, käytön opastus tai vastaava). Osa tukipalveluista on ilmaisia, osa puolestaan maksullisia. Esimerkiksi allekirjoittanut, Elisa OmaGuru ja Helpson.

Tulostin: Oheislaite, jolla tulostetaan esimerkiksi dokumentteja tai kuvia paperille. Paperijulkaisujen käyttö on vähentynyt merkittävästi verkkojulkaisun lisääntymisen myötä.

Tunnistautuminen: Tapa kertoa tietokoneelle tai verkkopalvelulle, kuka laitetta tai palvelua käyttää. Esimerkiksi virallisiin palveluihin kuten vero.fi, omakanta tai Netposti kirjauduttaessa oma identiteetti varmistetaan henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella ja salasanalla tai pankkitunnuksilla.

Tunnistekoodi: Numerosarja, jonka palvelu lähettää matkapuhelimeen käyttäjän henkilöllisyyden vahvistamista varten. Tunnistekoodia kysytään ja koodi syötetään kirjautumisen yhteydessä. Katso myös 2-vaiheinen vahvistus.

Tuplaydinprosessori: Katso tuplaydinsuoritin.

Tuplaydinsuoritin: Suoritin, jossa on kaksi ydintä. Katso myös moniydinsuoritin.

Turingin kone: Idealisoitu ja varsin yksinkertainen malli tietokoneen toimintaperiaatteelle. Englantilaisen matemaatikon, Alan Turingin käsialaa.

Turvallinen protokolla: Tiedonsiirron tapa, jossa lähetettävä tieto salataan matematiikan näkökulmasta niin monimutkaisella koodaustavalla, ettei sitä ole käytännössä juuri mahdollista rikkoa. Katso myös protokolla.

Turvallinen salasana: Salasana, joka on riittävän pitkä ja monimutkainen. Käytännössä 12 merkkiä tai enemmän, sisältää isoja sekä pieniä kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä (huutomerkit, sulut tai vastaavat). Kaikki verkkopalvelut eivät salli erikoismerkkien tai ääkkösten käyttöä salasanoissa.

Turvallinen tiedonsiirto: Tiedonsiirto, joka tapahtuu salatun yhteyden välityksellä. Esimerkiksi VPN-yhteys.

Turvallinen tyhjennys: Katso kiintolevyn turvallinen tyhjennys.

Turvaton protokolla: Protokolla, jossa lähetettävää tietoa ei ole salattu ja tieto on verraten helppoa varastaa sen ollessa matkalla paikasta toiseen. Esimerkiksi FTP on turvaton protokolla ja sen sijaan suositellaan käytettäväksi SFTP-protokollaa, joka on turvallinen. Katso myös http ja https.

Tutoriaali: Tarinanomainen johdanto tai edistyneempi selkeästi kuvailtu ohje jonkin toiminnon tekemisestä jollakin sovelluksella tai käyttöjärjestelmällä (tutorial). Eroaa viitemateriaalista juuri tarinanomaisuudellaan ja on tästä syystä mielenkiintoisempi käydä läpi kuin perinteinen teoriakirja. Tietotekniikkaa oppii hyvin juuri tutoriaalien kautta.

Työpöytä: Tietolaitteen aloitusnäkymä (desktop). Sisältää tyypillisesti mm. pikakuvakkeita, tiedostoja, kansioita, linkkejä sekä pienoisohjelmia.

Typografia: Tekniikka ja taidelaji, joka käsittelee kirjoitetun kielen asemointia, tyyliä ja ulkoasua. Typografiaan liittyvät mm. rivivälit sekä erilaiset tekstin korostustyypit kuten lihavointi, kursivointi ja Small caps.

Twitter: Viestintäpalvelu, jossa voi seurata ihmisiä ja organisaatioita sekä keskustella asioista kenen kanssa vain. Ilmainen käyttää.

Twitter-päivitys: Statuspäivitys sosiaalisen median palveluun Twitter. Sisältää tyypillisesti lyhyen tekstin sekä linkin verkkosivulle tai esimerkiksi digikuvan.

Täppäri: Katso tablet.

U


UHD: Katso Ultra HD.

Ulkoinen kiintolevy tai kovalevy: Kiintolevy, joka sijaitsee fyysisesti laitteen ulkopuolella ja yhdistetään usein koneen USB-liitäntään. Soveltuu esimerkiksi varmuuskopiointiin. Pilvipalveluiden yleistymisen myötä ulkoisten levyjen merkitys on vähentynyt. Voi olla myös langaton.

Ulkoinen laite: Oheislaite tai komponentti, joka sijaitsee fyysisesti tietolaitteen ulkopuolella. Esimerkiksi verkkolevy tai ulkoinen äänikortti.

Ulkoinen näyttö: Näyttö, joka liitetään esimerkiksi kannettavan tietokoneen oheislaitteeksi.

Ultra HD: Näyttöstandardi, jossa näytön resoluutio on 3840 x 2160 pikseliä eli kaksi kertaa Full HD sekä vaaka- että pystysuunnassa. Huomaa ero käsitteeseen 4K. Käytetään myös lyhennettä UHD

UMTS: Katso 3G.

Unix: Käyttöjärjestelmä, joka kehitettiin alkujaan 1960- ja 1970-lukujen taitteessa Yhdysvalloissa. Esimerkiksi OS X ja Linux ovat Unix-tyylisiä käyttöjärjestelmiä eli ne perivät Unix:lta osittain tai kokonaan joitakin tärkeitä ominaisuuksia, kuten tiedostojärjestelmän ja komentorivityökalut.

Unix-tyylinen: Unixin tapainen käyttöjärjestelmä tai ominaisuus (Unix-like). Esimerkiksi OS X ja Linux ovat Unix-tyylisiä käyttöjärjestelmiä eli ne perivät Unix:lta osittain tai kokonaan joitakin tärkeitä ominaisuuksia, kuten tiedostojärjestelmän ja komentorivityökalut.

Unohtunut salasana: Palveluun liittyvän salasanan saa lähes aina palautettua seuraamalla palvelun antamia ohjeita verkossa. Esimerkiksi Google-hakuun kirjoittamalla esimerkiksi Twitter forgot password löytyvät muutaman ensimmäisen linkin joukosta täsmälliset ohjeet Twitter-tilin salasanan nollaamiseen. Yleisemmin: Mene palvelun verkkosivulle ja etsi kohta, jossa lukee Unohditko salasanasi? tai vastaavaa. Seuraa ohjeita. Palvelu lähettää tavallisesti sähköpostiin ohjeet salasanan nollaamiseksi.

Upload: Katso lataaminen verkkoon

UPNP: Joukko protokollia, joiden tarkoituksena on saada erilaiset laitteet toimimaan helposti yhdessä. Esimerkiksi USB-liitäntään yhdistettävä hiiri toimii yleensä "suoraan" eli Windows sisältää jo valmiina jonkinlaisen ajurin laitteelle.

Uptime: Aika, jonka palvelu tai esimerkiksi verkkosivu on käytettävissä asiakkailla. Ilmaistaan usein prosentteina. Verkkosivuille voidaan vaatia 99.9 % uptime eli palvelu on keskimäärin poissa käytöstä (downtime) 0,1 % ajasta.

URI: Merkkijono, joka ilmaisee resurssin nimen (Uniform resource identifier). Esimerkiksi verkko-osoite eli URL-osoite tai kirjan ISBN-numero (URN).

URL, URL-osoite: URI-merkkijono, joka ilmaisee verkkosivun nimen ja lisäksi sivun sijainnin sekä keinon päästä sivulle. Esimerkiksi tvtkoulu.fi ja google.fi ovat URL-osoitteita. Teksimuotoinen URL-osoite muutetaan numeromuotoiseksi IP-osoitteeksi automaattisesti DNS-protokollalla, jolloin selain löytää sivun Internetistä. Käytetään myös nimitystä verkko-osoite.

URN: URI-merkkijono, joka määrää resurssin nimen annetussa nimiavaruudessa eli nimien joukossa (uniform resource name). Esimerkiksi kirjan ISBN-numero. Katso myös URL.

Urosliitäntä: Liitäntä, jossa on uloke ja joka yhdistetään naarasliitäntään. Esimerkiksi HDMI-kaapelin urosliitäntä yhdistetään näytön naarasliitäntään.

USB: Laajalle yleistynyt liitäntätyyppi ja standardi, jolla laitteeseen voidaan kytkeä oheislaitteita kuten esimerkiksi muistitikku, tulostin, näppäimistö tai hiiri (Universal Serial Port). Mobiililaitteissa on tyypillisesti käytössä MicroUSB-liitäntä laitteen lataamista varten. USB sisältää useita eri standardeja, mm. USB 2.0 ja USB 3.0.

USB-liitäntä: Katso USB ja liitäntä.

USB-modeemi: Modeemi, joka yhdistetään tietokoneen USB-liitäntään. Tuttavalliselta nimeltään mokkula. USB-modeemit ovat poistumalla langattomien modeemien yleistymisen myötä.

USB-portti: Katso USB-liitäntä.

USB-tikku: Katso USB ja muistitikku.

USB-väylä: Katso USB ja väylä.

Uudelleenkäynnistys: Laitteen sammuttaminen ja käynnistäminen uudelleen. Jotta laitteen keskusmuisti ehtii tyhjentyä kokonaan, on suositeltavaa odottaa pari minuuttia ennen laitteen uudelleenkäynnistystä eli sammuttaa laitteen ja käynnistää sen uudestaan hetken kuluttua. Uusissa mobiililaitteissa odotus ei ole aina tarpeen. Katso myös käynnistys.

V


Varmuuskopio: Tietyllä ajanhetkellä tiedoista otettu kaksoiskappale. Varmuuskopioon palataan silloin, kun käsiteltävä tieto katoaa esimerkiksi tietolaitteen hajoamisen seurauksena. Reaaliaikainen varmuuskopiointi on mahdollista, kun käyttää pilvipalvelua. Katso myös synkronointi.

Varmuuskopiointi: Tiedon varmistaminen erilliselle tallennusmedialle. Varmuuskopiointi eroaa synkronoinnista siinä, että tehdään erillinen kopio tietyllä ajanhetkellä ja arkistoidaan se siltä varalta, että käytössä oleville tiedostoille tapahtuu jotain ikävää. Varmuuskopioon palataan vain viimeisessä hädässä, esimerkiksi silloin, kun vahingossa on pysyvästi poistettu tarpeellinen tiedosto.

Vektorigrafiikka: Vektorimuotoisessa kuvassa tieto tallennetaan eli koodataan suorina viivoina ja pisteina pikselien sijaan. Menetelmä toimii tehokkaasti eli vie huomattavasti rasterigrafiikkaa vähemmän tallennustilaa suoraviivaisissa muodoissa kuten logoissa ja valtioiden lipuissa.

Vektorikuva: Kuva, joka on toteutettu vektorigrafiikalla tai tallennettu vektorimuodossa. Esimerkiksi SVG-kuvat.

Vektorimuoto: Vektorigrafiikan tiedon tallennusmuoto. Esimerkiksi SVG-kuvan sanotaan olevan vektorimuodossa. Sama kuva voidaan tallentaa myös rasterimuodossa kuten JPG, valinta riippuu kuvan tyypistä ja rakenteesta. Valokuvat ovat tyypillisesti rasterimuodossa ja suoraviivaiset kuvat kuten logot ja vastaavat vektorimuodossa.

Verkko: Järjestelmä, jossa useita resursseja on liitetty toisiinsa yhteistyön tekemistä, yhteistoiminnallisuutta ja viestintää varten. Esimerkiksi Internet. Katso myös tietoverkko.

Verkkoon yhdistäminen: Laitteen liittäminen paikalliseen verkkoon (LAN), joka on langallinen tai langaton (WLAN). Esimerkiksi älypuhelin voidaan hotellissa yhdistää hotellin WLAN:iin, kunhan tiedetään verkon salasana (joskus tarvitaan myös käyttäjätunnus).

Verkko-oppiminen: Oppiminen, joka tapahtuu verkon kautta. Esimerkiksi palvelut Coursera ja EdX tarjoavat MOOC-kursseja (Massive Open Online Course), joissa maailman huippuyliopistojen opetustarjonta on kaikkien halukkaiden saatavissa, yleensä ilmaiseksi.

Verkko-osoite: Katso URL-osoite ja IP-osoite.

Verkkoadapteri: Mobiililaite ladataan esimerkiksi laturilla eli verkkoadapterilla, kun toinen pää kiinnitetään laitteeseen ja toinen pistetään seinään. Laturissa on tyypillisesti sisäinen muuntaja eli sama laturi toimii myös erilaisella käyttöjännitteellä, esimerkiksi suomalainen laturi Yhdysvalloissa, kunhan adapteripää on oikeanlainen). Mobiililaitteen voi toki ladata myös USB-johdolla, joskin tietokoneen USB-portista tulevan virran maksimimäärä on usein pienempi ja lataaminen kestää kauemmin.

Verkkojulkaisu: Julkaisu, joka esitetään verkossa. Tärkeää verkkojulkaisulle on toimivuus erilaisilla selaimilla ja erikokoisilla tietolaitteilla. Esimerkiksi verkkosivut ovat nykyään responsiivisia eli tunnistavat laitteen ominaisuudet ja näyttävät sivun sisällön sopivassa muodossa.

Verkkohuutokauppa: Kaupankäyntitapa, jossa osallistujat tekevät tarjouksia tuotteista ja palveluista Internetin välityksellä. Esimerkiksi Ebay ja Huuto.net.

Verkkokauppa: Verkkosivusto, josta voi tilata tuotteita tai palveluja. Maksu hoituu yleensä luottokortilla tai verkkopankin kautta etukäteismaksulla, jonka jälkeen tuote postitetaan asiakkaalle.

Verkkokortti: Piirilevy, jonka kautta laite yhdistetään verkkoon joko langallisesti tai langattomasti. Tietolaitteen IP-osoite eli sijainti verkossa on tarkemmin ottaen laitteen verkkokortin IP-osoite.

Verkkokysely: Verkossa tehtävä kysely, johon vastataan tietolaitteella yleensä selaimen avulla. Kyselyn tulokset tallentuvat automaattisesti kyselyn tekijälle sopivaan tietokantaan ja näin vältytään paperikyselyissä tyypilliseltä litteroinnilta osittain tai kokonaan.

Verkkolevy: Yksi tai useampi kiintolevy, joka on liitettynä verkkoon eli sijaitsee jonkin IP-osoitteen päässä. Verkkolevy yleensä toimii jonkin verran hitaammin kuin paikallinen levy, sillä viestintä levyn kanssa tapahtuu verkkoyhteyden nopeuden mukaisesti. Tämä näkyy suuria tiedostoja siirreltäessä. Verkkolevyn voi liittää esimerkiksi kotiverkon kytkimeen tai reitittimeen ja sitä kautta käyttää omilla tietolaitteilla.

Verkkoliikenne: Verkossa tapahtuva tietoliikenne. Tyypillisesti hitaampaa kuin suorittimen ja kiintolevyn tai muun paikallisen tallennusmedian välillä kulkeva tietoliikenne.

Verkkoliitänta: Katso Ethernet-liitäntä.

Verkkopalvelin: Verkossa toimiva palvelin, joka sisältää esimerkiksi verkkosivuja ja lähettää niitä pyydettäessä asiakaskoneille.

Verkkopalvelu: Verkossa tai verkon välityksellä käytettävä palvelu. Esimerkiksi verkkopankki, Yle Areena ja Spotify. Tavallisella tietokoneella verkkopalvelua käytetään tyypillisesti selaimella. Mobiililaitteella puolestaan on suositeltavaa ladata ja asentaa sovellus, mikäli se on olemassa ks. palvelun käyttöön.

Verkkopankki: Verkon kautta käytettävä pankkipalvelu. Esimerkiksi Danske Bank, *OP * tai Nordea. Mobiililaitteilla on suositeltavaa käyttää pankin julkaisemaa mobiilisovellusta selaimen sijaan. Sovelluksen suunnittelussa on huomioitu laitteen ja käyttöjärjestelmän tietoturvaominaisuudet paremmin kuin selaimessa.

Verkkopankkitunnus: Tunnukset, joilla käytetään verkkopankkipalvelua ja jotka saa omasta pankista. Esimerkiksi laskujen maksaminen on verkkopankissa huomattavan kätevää verrattuna pankkikonttorilla maksamiseen. Verkkopankkitunnuksia käytetään myös henkilöllisyyden todentamiseen useissa verkkopalveluissa.

Verkkopiuha: Tuttavallinen nimi Ethernet-kaapelille.

Verkkosijainti: Katso IP-osoite. Voi tarkoittaa myös oheislaitetta tai tietokonetta, joka on verkossa.

Verkkosisältö: Verkossa oleva resurssi, joka voi olla tekstimuodossa, kuvina, videoina tai näiden yhdistelmänä. Katso myös verkkosivu.

Verkkosivu: Internetissä oleva HTML-kielellä sekä mahdollisesti muilla ohjelmointi- tai merkintäkielillä kirjoitettu koodi, jonka selain osaa tulkita (yleensä) siistin näköisenä kokonaisuutena tekstiä ja mahdollisesti kuvia, videoita sekä toiminnallisia elementtejä kuten animaatioita.

Verkkosivun osoite: Katso verkkotunnus.

Verkkosivun pääte: Verkkosivun nimi voi loppua esimerkiksi päätteisiin .fi, .us, .com, .net tai .org. Esimerkiksi sivustot tvtkoulu.fi, imageshack.us, microsoft.com, rikun.net sekä wikipedia.org. Pääte kuvaa verkkosivun luonnetta eli .fi ja .us ovat maakohtaisia tunnuksia, .com tarkoittaa kaupallista toimijaa (commercial), .net on yleistunnus, joka käy melkein mihin vain (esimerkiksi henkilökohtaiset verkkosivut) ja .org on organisaation tunnus. Myös muita päätteitä on olemassa eikä tunnuksen tyyppi aina täsmälleen kuvaa sivun tai sivuston luonnetta. Esimerkiksi .com-päätteinen sivu ei välttämättä ole kaupallinen toimija. Katso myös verkkotunnus.

Verkkosovellus: Verkossa selaimella käytettävä sovellus, esimerkiksi verkkopankki tai verkkokauppa.

Verkkotallennustila: Tallennustila verkossa. Esimerkiksi verkkolevy paikallisessa verkossa tai pilvipalveluun liittyvä tallennustila.

Verkkotili: Henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana, joilla käytetään verkkopalvelua. Esimerkiksi Google-tili antaa mahdollisuuden käyttää Googlen palveluja. Katso myös Käyttäjätili.

Verkkotunnus: Kirjaimista koostuva verkkosivuston tai verkkosivun osoite, jonka osoitekenttään kirjoittamalla (mobiililaitteissa myös sanelemalla) pääsee katsomaan verkkosivua. Esimerkiksi tvtkoulu.fi tai google.fi. Joskus on tarpeen kirjoittaa http-etuliite eli http://tvtkoulu.fi, mutta ei aina; riippuu selaimen toteutuksesta. Joillakin verkkosivuilla tarvitaan www-etuliitettä eli http://www.osoite.fi. Verkkotunnuksesta käytetään yleisesti myös termiä Domain.

Verkkoyhteiskunta: Nykyinen yhteiskuntamme, jossa tiedon saatavuus on lähes välitöntä. Esimerkiksi linkkejä klikkailemalla pääsee heti linkin osoittamaan resurssiin. Joskus käytetään käsitettä tietoyhteiskunta, joka on hieman harhaanjohtava. Tietoa on ollut jo pitkään erittäin paljon, välitön saatavuus puolestaan on verraten uusi juttu.

Verkkoyhteyden yli: Tietoliikenne, joka kulkee verkon kautta.

Verkkoyhteys: Yleistermi erilaisille tavoille yhdistää Internetiin tai muuhun tietoverkkoon. Esimerkiksi Datayhteys ja modeemiyhteys ovat tyypillisiä tapoja muodostaa yhteys. Verkkoyhteyden toimivuus on teknisesti monimutkainen prosessi, joka käyttää verkon eri kerroksia toimivasti yhdessä (esimerkiksi OSI-malli).

Verkkoyhteystekniikka: Tekniikat tai tavat, joilla laitteet yhdistetään verkkoon. Esimerkiksi datayhteystekniikat kuten GPRS ja 4G tai modeemiyhteys kuten ADSL.

Verkon kantama: Alue, jossa verkkoyhteys toimii tukiasemalta katsottuna. Esimerkiksi WLAN-verkon kantama voi olla muutamia kymmeniä metrejä.

vero.fi: Verkkopalvelu, jossa hoidetaan veroasioita. Tunnistautuminen tehdään verkkopankkitunnuksilla.

Versio: Numeroitu julkaisu tai &quotleima", joka yksilöi projektissa tehdyn työn tietyllä ajanhetkellä. Esimerkiksi sovelluksilla on versionumerot, jotka kertovat työn etenemisestä ja mitä eri vaiheissa on sovellukselle tehty. Versionumeroista ja niitä vastaavista päivämääristä käy ilmi myös se, onko projekti aktiivinen eli kehityksen alla vai onko työ lopetettu kesken / tauolla.

Versionhallinta: Tapa pitää kirjaa sovelluskehityksen työvaiheista ja pysyä kartalla siitä, mitä tehdään, miksi, millä tavoin ja kuka tekee mitäkin. Tunnettuja versionhallinnan ammattityökaluja ovat GIT, Subversion ja Perforce.

Versionumero: Katso versio.

Vesijäähdytys: Pöytätietokoneen komponenttien (suoritin, emolevy, näytönohjain, kiintolevy) jäähdyttäminen esimerkiksi silloin, kun tehdään ylikellotusta. On huomattavasti tehokkaampi ja hiljaisempi ratkaisu kuin jäähdyttäminen tavallisilla tuulettimilla, mutta toisaalta maksaa enemmän ja toimintaongelma voi tuhota koko laitteiston (kone kastuu).

Videoeditointi: Videon muokkaamista, täydentämistä, yhdistämistä toisiin videoihin tai kuviin tai muuta jälkikäsittelyä, jonka lopputuloksena voi olla esimerkiksi viihdevideo tai opetusvideo. Videoeditointi vaatii tietokoneelta yleensä tehokkaan näytönohjaimen, mutta yksinkertaista muokkausta on mahdollista tehdä jopa älypuhelimella.

Videtykki: Kattoon kiinnitettävä tai jalustalle asetettava projektori, johon tietolaite yhdistetään ja joka näyttää suuren kuvan valkokankaalle. Käytetään esimerkiksi oppilaitoksissa ja kotiteattereissa.

Viestintä (tietolaitteiden välinen): Tietolaitteiden välisessä viestinnässä on kolme osapuolta: lähettäjä, vastaanottaja sekä viestin välittäjä. Viesti siirtyy osapuolelta toiselle hyvin määritellynprotokolla sanelemien sääntöjen mukaisesti. Viestintäkanava voi olla langallinen (puhelin- tai kaapeliverkon kautta kulkeva yhteys) tai langaton (datayhteys).

Viestintäkanava, Viestintäpalvelu: Esimerkiksi puhelin, tekstiviestit, sähköposti, Whatsapp Facebook, Instagram ja Twitter. Kanava, jolla voidaan ottaa yhteyttä muihin ja antaa muille mahdollisuus ottaa yhteyttä.

Viitemateriaali: Sisältö, joka on suunniteltu tiedon tai osaamisen tarkistamista varten. Aiheeseen tutustumiseen soveltuu yleensä paremmin tutoriaali. Esimerkiksi tämä teos on viitemateriaali tietotekniikan peruskäsitteistä käyttäjän näkökulmasta katsottuna. Ei ole todennäköistä, että kukaan lukisi teosta järjestyksessä sanasta sanaan.

Vim: tekstieditori, jossa on erittäin monipuoliset käytettävyysominaisuudet. Olennainen osa esimerkiksi Linux-käyttöjärjestelmän komentorivityöskentelyssä. Joustava ohjelmoinnin ammattilaisen työkalu, joka on myös ilmainen. Katso myös emacs.

Virtuaalimaailma: Ohjelmoitu kokonaisuus, jossa ihminen voi liikkua ja vuorovaikuttaa muiden virtuaalimaailmassa seikkailevien ihmisten sekä ohjelmoitujen tietokoneen ohjaamien hahmojen kanssa. Esimerkiksi Second Life. Useat tietokone- ja konsolipelit (erityisesti seikkailu- ja roolipelit) sisältävät laajoja virtuaalimaailmoja, esimerkiksi Morrowind ja Final Fantasy.

Virtuaalimaailma: Rahaa, jolla voi ostaa virtuaalisia hyödykkeitä. Esimerkiksi Linden-dollareilla voi hankkia virtuaalisen talon tai jopa saaren virtuaalimaailmassa Second Life. Myös Bitcoin voidaan ajatella virtuaalisena rahana, jos sitä vaihdetaan esimerkiksi Linden-dollareihin; toisaalta bitcoinit käyvät myös oikeana maksuvälineenä.

Virus: Haittaohjelma, joka leviää tartutetun tietolaitteen ohjelmiston tai tiedostojen kautta laajemmalle, esimerkiksi käyttäjän yhteystietojen tai sähköpostiosoitteiden listan kautta. Virus voi periaatteessa tehdä mitä vain haitallista, sillä se on yksinkertaisesti suoritettavaa koodia. Esimerkiksi se voi lähettää roskapostia laajalle yleisölle, tuhota tiedostoja tai poistaa käyttöjärjestelmän ominaisuuksia. Virus voi esiintyä niin tavallisilla tietokoneilla kuin mobiililaitteilla ja esimerkiksi Android-laitteilla on suositeltavaa asentaa tietoturvasovellus. Ainoa lähes täysin varma tapa poistaa virukset laitteelta on formatointi eli levyn alustaminen.

Virustorjunta, virustorjuntaohjelma, virustorjuntasovellus: Nykyään puhutaan virustorjunnan sijaan tietoturvasovelluksista, jotka estävät paljon muutakin kuin viruksia.

VGA: Näyttöliitäntä, joka oli pitkään vallitsevana standardina tietokoneiden näytöissä. Myös useissa uusissa näytöissä on kaiken varalta VGA-liitäntä. VGA:sta ollaan siirtymässä eteenpäin, uusi standardi tulee todennäköisesti olemaan HDMI tai DisplayPort. Voi tarkoittaa myös VGA-resoluutiota eli tarkkuutta 640 x 480.

VGA-resoluutio: Resoluutio, jossa näytöllä 640 x 480 kuvapistettä eli kuvasuhde on 4:3. Tyypillinen esimerkiksi vanhemmissa kuvaputkinäytöissä.

VPN: Tekniikka, joka laajentaa yksityisen tietoverkon yli mahdollisesti suojaamattoman julkisen verkon, kuten esimerkiksi Internetin. VPN-verkkoon kirjaudutaan käyttäjätunnuksella ja salasanalla, jolloin laitteella on samat käyttömahdollisuudet kuin yksityiseen verkkoon fyysisesti liitetyllä tietolaitteella.

VPN-verkko: Verkko, johon otetaan yhteys VPN-tekniikkaa käyttäen.

Väliaine: Aine, joka välittää digitaalista tietoa sisältävän signaalin laitteelta toiselle. ESimerkiksi optinen kuitu, kuparilanka tai ilma (radioaallot). Tiedonsiirrosta vastaa [fyysinen kerros](#fyysinen kerros).

Välimuisti: Suorittimen yhteydessä oleva muisti, joka varastoi usein käytettävää tietoa lähellä suoritinta. Välimuisti nopeuttaa tietokoneen toimintaa merkittävästi. Välimuistia on useita eri tyyppejä kuten L1, L2 ja L3: L3 on joissakin tietokoneissa usean prosessoriytimen yhteistä muistia.

Välityspalvelin :


Valmiustila: Laitteen asettaminen esimerkiksi lepotilaan tai horrostilaan (Standby).

Väylä: Tietokoneen sisäinen siirtotie, jota myöten tieto siirtyy koneen eri osien välillä. Komponentit kuten suoritin, keskusmuisti, näytönohjain kuten myös oheislaitteet (sopivan liitännän kautta) on kaikki kiinnitetty väylään. Väylällä on nopeus eli kellotaajuus ja leveys. Nopeus ja leveys yhdessä määrittä vät, kuinka paljon tietoa voi liikkua aikayksikössä. Esimerkiksi USB, S-ATA ja PCI-Express.

Väylän leveys: Ilmoitetaan bitteinä tai tavuina. Tarkoittaa tiedon määrää, joka voidaan siirtää väylää myöten yhdellä kertaa eli yhtenä tapahtumana. Katso myös väylän nopeus

Väylän nopeus: Ilmoitetaan megahertseinä eli väylän kellotaajuutena. Mitä korkeampi kellotaajuus, sitä enemmän "siirtoja" väylää pitkin voidaan tehdä aikayksikössä. Katso myös väylän leveys.

W


W3C: Organisaatio, joka vastaa WWW:n standardeista ja toimii verkkoon liittyvän kehitystyön edistäjänä. Esimerkiksi HTML ja XML ovat organisaation kehittämiä standardeja.

WAN: Tietoverkko, joka kattaa verraten laajan alueen (Wide Area Network). Esimerkiksi Soneran matkapuhelinverkko Suomessa on laaja verkko. Myös Internet voidaan ajatella WAN-verkkona.

Warettaminen: Sähköisten sisältöjen luvaton lataaminen verkosta, verkkoon ja / tai jakaminen toisille käyttäjille usein P2P-protokollia käyttäen. Warettamisen merkitys on jonkin verran vähentynyt suoratoistopalveluiden esiinmarssin myötä, mutta on edelleen varsin yleistä erityisesti nuorten keskuudessa. Warettaminen liittyy useimmiten viihteeseen kuten musiikkiin ja elokuviin, mutta tarjolla on myös runsaasti muuta, mm. kirjallisuutta ja sovelluksia.

WAV: Standardi äänen tallentamiseksi tiedostona kiintolevylle, synonyyminä käsite aaltoääni (waveform audio file format). Esimerkiksi alkuperäinen digitaalinen musiikkinauhoitus. WAV vie paljon tallennustilaa verrattuna korkealaatuiseen MP3-tiedostoon. Tiedostomuoto FLAC säilyttää WAV-tiedoston pienemmässä tallennustilassa siten, että tietoa ei häviä (poistaa mm. taajuudet, joita ääninäytteessä ei ole).

Web-kehittäjä, Web-ohjelmoija: Henkilö, joka tekee työkseen esimerkiksi tietoverkkoihin ja verkkosivuihin liittyvää ohjelmointityötä, joskus myös suunnittelutyötä. Työ sisältää paljon muutakin kuin ainoastaan HTML-kielen kirjoittamista, mm. ymmärrystä verkon toiminnasta käyttäjän ja sovelluskehittäjän näkökulmasta, koodaustaitoa, nykyaikaisia viestintätaitoja sekä yhteistyökykyä muiden ammattilaisten kanssa.

Web-kamera: Laitteessa kiinteästi oleva tai erikseen liitettävä kamera, jolla voi esimerkiksi puhua näköpuheluja verkon kautta . Mobiililaitteissa on lähes poikkeuksetta kaksi kameraa, toinen laitteen etupuolella (näytön puoli) ja toinen takapuolella. Etupuolella oleva kamera on laadultaan heikompi ja tarkoitettu webkameraksi.

Web-palvelin: palvelin, joka sisältää verkkosivuja ja niihin liittyviä tiedostoja ja muita resursseja. Web-palvelin palauttaa sivun asiakkaalle tämän sitä pyytäessä, yleensä sekunnin murto-osassa vaikka laitteet sijaitsisivat eri puolilla maapalloa.

Web-sivu: Katso verkkosivu.

WEP: Langattoman verkon vanhentunut salausmenetelmä. WEP:n sijaan tulee käyttää WPA-salausta.

Whatsapp: Pikaviestin, joka toimii freemium-mallilla eli palvelu on ensimmäisen käyttövuoden ilmainen ja maksaa sen jälkeen 99 ¢ vuodessa. Saatavissa yleisimmille mobiilikäyttöjärjestelmille.

White hat: Hakkeri, joka tutkii tietojärjestelmien tietoturva-aukkoja ja muita ongelmia tehdäkseen järjestelmistä turvallisempia ja parempia käyttää. Esimerkiksi tietoturva-alan ammattilaisesta voidaan käyttää termiä white hat hacker. Katso myös grey hat ja black hat.

Widget: Katso pienoisohjelma.

Wi-Fi: Brändinimi WLAN-tekniikalle. Nimi on tarkoituksella tehty hieman tuttavalliseksi ja näyttää samankaltaiselta kuin Hi-Fi eli laadukas äänentoisto. Wi-Fi on käytännössä sama kuin WLAN ja kirjoitetaan joskus muodossa WiFi.

WiFi-yhteys: Katso Wi-Fi.

Wikipedia: Maailmanlaajuinen ilmainen tietosanakirja verkossa. Sisältää toisiinsa linkitettyä yleistietoa, joskus tapauksissa syvällistä ja verraten tasokasta materiaalia. Kuka tahansa voi osallistua Wikipedian sisällön tuottamiseen, kehittämiseen ja korjaamiseen. Wikipedia-artikkelit sisältävät artikkelin lopussa listan viitteistä eli tietolähteistä, joita on käytetty artikkelin kirjoittamisessa. Nämä voivat antaa hyvän lähtökohdan asian tarkempaa tutkimiseen.

Wikipedia-artikkeli: Wikipediaan kirjoitettu artikkeli. Artikkelilla voi olla useita kirjoittajia eri aikoina ja sitä on myös mahdollista kommentoida tai vaatia tarkennuksia epäselviin kohtiin. Wikipedia-artikkelin kirjoittamiseen voi osallistua kuka tahansa.

William H. (Bill) Gates III 1955–: Katso Bill Gates.

WIMAX: langaton verkkoyhteystekniikka, jonka tavoitteena on tarjota kaapelimodeemi- ja DSL-yhteyksiä vastaava verkkoyhteys. WIMAXin kantama on huomattavasti laajempi kuin WLAN-verkon kantama. WIMAX-verkkoja on pääasiassa haja-asutusalueilla ja niiden kustannukset ovat jonkin verran suuremmat kuin tavallisten verkkoyhteyksien.

Windows: Microsoftin 1980–luvulla ensimmäisen kerran julkaisema käyttöjärjestelmä. Nimellä Windows tarkoitetaan useita erilaisia käyttöjärjestelmiä, mm. Windows 3.1, XP, Vista, 7, 8, 8.1 ja 10. Windows on ylivoimaisesti suosituin käyttöjärjestelmä asiakaskoneilla, kun taas palvelimilla Linux on erittäin suosittu mm. tietoturvaominaisuuksiensa vuoksi.

Windows-käyttöjärjestelmä: Katso Windows.

Windows-kone: Katso Windows-tietokone.

Windows-tietokone: Pöytätietokone tai kannettava, joka käyttää Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmää.

Windows-puhelin: Älypuhelin tai tablet, joka käyttää Windows Phone® -käyttöjärjestelmää.

Windows-ympäristö: Yleistermi puhuttaessa Windows-käyttöjärjestelmistä ja niiden yhteisistä ominaisuuksista, kuten esimerkiksi tiedostojärjestelmästä tai sovellusten asennustavasta.

Windows Phone®: Microsoftin julkaisema käyttöjärjestelmä, jota käytetään Windows-puhelimissa. Esimerkiksi Lumia-sarjan älypuhelimet. Suosittu yrityskäytössä, on ulkoasultaan ja käyttötavaltaan hieman suoraviivaisempi kuin esimerkiksi Android.

Windows Phone Store: Sovelluskauppa Windows Phone -käyttöjärjestelmän sovelluksille.

Windowsin rekisteri: Katso rekisteri.

WLAN, WLAN-verkko: Langaton paikallinen verkko, joka yhdistyy Internetiin ja johon käyttäjä liittää tietolaitteensa (wireless local area network). Tavallinen esimerkisi kahviloissa, lentokentillä ja kotikäytössä. Jokaisella WLAN-verkolla on oma tunnuksensa (SSID), joka erottaa verkon muista langattomista verkoista. WLAN:sta käytetään myös termiä Wi-Fi. Virallinen standardi on nimeltään IEEE 802.11.

WLAN-kortti: Laitteen sisältämä piirilevy, jonka avulla muodostetaan yhteys langattomaan verkkoon. Tavallinen kannettavissa tietokoneissa ja mobiililaitteissa. Katso myös Verkkokortti.

Word (Microsoft): Microsoftin julkaisema sovellus tekstinkäsittelyyn, nykyään osa Office365-pakettia.

Wordpress: Suosittu julkaisualusta verkkosivuille ja blogeille. Sopii yrityksille tai yksityishenkilöille. Käyttö ei vaadi ohjelmointitaitoa.

WPA: WLAN-verkon salasanan vahvuus. Erityisesti WPA2 personal.

WWW: Internetissä toimiva tekniikka tai protokolla, joka käyttää asioiden ilmaisemiseen hypertekstiä eli HTML-kieltä. WWW-sivu pyydetään palvelimelta kirjoittamalla sivun osoite selaimen osoitekenttään. WWW ei ole sama asia kuin Internet, vaan yksi Internetin palvelu mm. sähköpostin ja tiedostojen siirron ohella.

WWW-sivu: Katso verkkosivu.

X


XML: Merkintäkieli, joka toimii yläkäsitteenä usealle muulle merkintäkielelle (extensible markup language).

Y


Ydin: Katso prosessoriydin (core). Linux-käyttöjärjestelmän yhteydessä termillä ydin (Kernel) tarkoitetaan myös käyttöjärjestelmän tärkeää perusosaa, joka huolehtii mm. sovellusten suoritusjärjestyksestä sekä keskusmuistin käytöstä ja johon yhdistyvät kaikki muut järjestelmän palvelut.

Yhdistäminen verkkoon: Esimerkiksi tietolaitteen yhdistäminen paikalliseen verkkoon ja sitä kautta automaattisesti Internetiin. Erityisesti langattomaan verkkoon yhdistäminen onnistuu yleensä mobiililaitteen asetuksista suoraviivaisesti (kohta WLAN ja valitsee sopivan verkon) eikä vaadi erityistä teknistä osaamista.

Yhteensopivuus: Laitteiden, käyttöjärjestelmien, sovellusten tai tiedosto yhteiskäytön sujuvuutta kuvaava termi (compatibility). Esimerkiksi LibreOffice osaa avata Word-dokumentteja eli se on ainakin jossain määrin Word-tiedostojen kanssa yhteensopiva.

Yhteiskäyttö: Useat toimijat käyttävät samaa dataa tai muuta resurssia samanaikaisesti tai eri aikoina. Tärkeää on sallia esteetön pääsy resurssiin niille, jotka resurssia tarvitsevat. Yhteiskäyttö voi tarkoittaa myös yhdellä käyttäjällä usean henkilökohtaisen laitteen toimivaa käyttöä eli laitteet ovat keskenään riittävän hyvin yhteensopivia haluttujen toimintojen tekemiseen.

Yhteisöpalvelu: Yleensä tarkoittaa sosiaalisen median palvelua, mutta voi sisältää myös muita elementtejä. Esimerkiksi Facebook mahdollistaa ryhmien luonnin vaikkapa erilaisia kiinnostuksen kohteita tai puheenaiheita varten eli "kokoaan ihmisiä yhteen" tätä kautta.

Yhteisöpalvelu: Palvelu, jossa ihmiset voivat vaihtaa ajatuksia, lähettää viestejä toisilleen sekä mahdollisesti pelata pelejä yhdessä. Esimerkiksi sosiaalisen median palvelu Facebook. Yhteisöpalvelu voi olla myös esimerkiksi keskustelupalsta, jonne kirjaudutaan ja jossa keskustellaan tietystä erikoisaiheesta verraten tuntemattomien ihmisten kanssa kaveriporukan sijaan.

Yhteydetön tila: Tila, jossa verkkoyhteydet eivät ole käytettävissä. Esimerkiksi lentotila.

Yhteyspiste: Katso langaton yhteyspiste (access point).

Yhteystiedot: Nykyään yhteystiedot on hyvä sitoa pilvipalvelun yhteyteen. Esimerkiksi Google Contacts ja Outlook ovat toimivia järjestelmiä. Digitaaliset yhteystiedot sisältävät puhelinnumeron lisäksi paljon muutakin, mm. osoitetiedot, sähköpostiosoitteen sekä organisaation nimen ja muistiinpanoja. Erillistä osoitekirjaa ei näin ollen tarvita ja vaikka tietolaitteelle kävisi jotain ikävää, ovat tiedot tallessa verkossa.

Yksikäsitteinen: Ainoa lajiaan, uniikki, eroaa tunnistettavasti muista vaihtoehdoista. Esimerkiksi salasanojen olisi hyvä olla yksikäsitteisiä eli jokaisella käytössä olevalla palvelulla on oma yksikäsitteinen salasanansa.

Yksityinen verkko: Tietoverkko, joka on esimerkiksi yrityksen tai organisaation sisäisessä käytössä ja johon kirjautuminen voi vaatia käyttäjätunnuksen sekä salasanan. Yksityisestä verkosta käytetään joskus nimitystä Intranet. Verkossa asioiville voi olla määritetty rajoitetut tai rajoittamattomat käyttöoikeudet verkon sisältöihin.

Ylikellotus: Esimerkiksi suorittimen, keskusmuistin tai näytönohjaimen kellotaajuuksien kasvattaminen yleensä tietokoneen BIOS-valikosta tai asennetusta sovelluksesta. Korkeampi kellotaajuus vaatii enemmän virtaa ja tyypillisesti BIOS:sta nostetaan suorittimelle menevää jännitettä. Tämä kasvattaa myös suorittimen lämpötilaa ja voi pahimmillaan rikkoa suorittimen ja emolevyn, jos jäähdytyksestä ei ole pidetty huolta esimerkiksi tavallista tehokkaammalla tuulettimella tai vesijäähdytyksellä.

Ylläpito: Sovelluksia ja käyttöjärjestelmiä pidetään yllä eli niille julkaistaan päivityksiä säännöllisin väliajoin. Ylläpito on tärkeää, sillä uusimmilla päivityksillä säästytään tietoturvaongelmilta ja laitteet myös toimivat yleensä paremmin.

Yrityskäyttäjä: Käyttäjä, joka käyttää laitteita tai palveluita yrityksen nimissä. Yrityksiä koskevat käyttöehdot ovat yleensä erilaisia kuin kotikäyttäjiä koskevat ehdot, sillä kyseessä on kaupallinen toiminta. Lisäksi yritykset tarvitsevat laajemmat tietoturvaominaisuudet sekä tiedon arkistoinnin työkalut kuin vastaavia palveluja hyödyntävä kotikäyttäjä.

Youtube: Googlen palvelu, jonne kuka tahansa voi julkaista videoita kaikkien käyttäjien katsottaviksi tai rajoitetusti. Palvelu sisältää mm. musiikkivideoita, elokuvatrailereita, pelivideoita, liikuntaa sekä myös varsin eriskummallista pelleilyä.

Z


ZIP: Tiedostojen pakkaamisen algoritmi. Tiedostopääte on .zip. Katso myös ZIP-paketti.

ZIP-paketti: Tiedostoja pakattuna yhteen nippuun esimerkiksi yhtenä liitetiedostona sähköpostilla lähettämistä varten. ZIP-pakettien käyttö oli hyvin tavallista ennen pilvipalveluiden esiinmarssia. ZIP on tiedostomuoto eli paketin tunnistaa päätteestä .zip. Muita tiedon pakkausmuotoja ovat esimerkiksi RAR ja 7Z.

Zombi (tietotekniikka): Tietoverkkoon, yleensä Internetiin yhdistetty tietokone, jonka krakkeri on saanut hallintaansa ja jota hän voi käyttää tehdäkseen ikäviä asioita muille käyttäjille. Zombeja käytetään mm. DDoS-hyökkäyksiin ja roskapostin lähettämiseen. Käyttäjä ei välttämättä edes tiedä, että hänen konettaan käytetään näihin tarkoituksiin.

Å

Ä


Älylaite: Yleensä älypuhelin tai tablet. Voi tarkoittaa myös esimerkiksi älytelevisiota. Laite voi sisältää SIM-kortin, jolloin sillä voidaan muodostaa datayhteys tai WLAN-yhteys verkkoon. Katso myös mobiililaite.

Älypuhelin: Nykyaikainen "kännykkä", henkilökohtainen viestintälaite. Sisältää monipuolisia toimintoja, kuten mm. tiedonhaku, valokuvaus ja verkkopankki. Esimerkiksi Android-älypuhelimella voi käyttää lähes kaikkia samoja sovelluksia kuin Android-tabletilla, koska käyttöjärjestelmä on sama molemmissa laitteissa. Vastaavasti iPhonet ja iPadit.

Älytelevisio: Televisio, jossa on sisäänrakennettu tietokone mm. verkkopalveluiden (Youtube) ja suoratoistopalveluiden (Netflix, Spotify,…) käyttöön.

Äänikortti: Piirilevy (komponentti) tai piirilevyn sisältävä oheislaite, joka tuottaa tietolaitteen äänet. Usein integoituna osana emolevyllä, mutta voi olla myös ulkoisena laitteena esimerkiksi äänen nauhoitusta varten.

Ääniohjaus: Laitteen toimintojen ohjaaminen omalla äänellä. Esimerkiksi mobiililaitteen ääniohjattu hakutoiminto etsii internetistä tietoa, kun laitteelle puhuu. Äänen tunnistus myös suomen kielellä alkaa nykyään olla riittävän hyvällä tasolla säännöllistä käyttöä ajatellen.

Äänitiedosto: Tiedostomuoto äänen tallentamiseksi tallennusmedialle. Esimerkiksi WAV, MP3 tai FLAC.

Ö

Lähdeteokset

Seuraavat teokset ovat taustalla vaikuttaneet määritelmien ulkoasuun, mutta määritelmiä ei ole tarkasti kopioitu teoksista. Kirjat ovat hyvää tietotekniikan yleislukemista

Eric Raymond: The Cathedral and the Bazaar

Pekka Himanen: The Hacker Ethic

Richard L. Brandt: The Google Guys

David Kushner: Masters of Doom

Kevin Mitnick: Art of Intrusion

Mika Vesterholm & Jorma Kyppo: Java-ohjelmointi (2005)

Tuula Nikkanen: Linuxin tarina (2002)

Steven Levy: Hackers Heroes of Computer Revolution (2010 reprint)

Steven Wozniak with Gina Smith: iWoz Computer Geek to Cult Icon (2006)

Umesha Nayak ja Umesh Hodeghatta Rao: The Infosec Handbook (2014)

Programmers Stackexchange: http://programmers.stackexchange.com

Stackoverflow: http://stackoverflow.com/

Wikipedia, suomen- ja englanninkielinen

http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot/

http://blogs.helsinki.fi/monatta-hanke/files/2011/05/selkosanasto.pdf

http://ornanet.dy.fi/itsanasto.htm

Lisäksi lukuisia verkkosivuja, joita en muista tähän hätään.

Kiitokset

Haluan kiittää Jyväskylän ikääntyvien yliopiston tuutoreita sekä muutamaa muuta henkilöä yhteistyöstä sanaston ymmärrettävämpään muotoon saattamisessa. Toteutukseen ja tarkistukseen ovat osallistuneet aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan: Carlson Laila, Holma Sakari, Järvinen Arto, Kokkonen Sirkka, Nykänen Juhani.